Asiantuntijat pitävät budjetissa esiteltyjä työllisyystoimia melko vaatimattomina –  vaikeita talouspäätöksiä ei ole vielä tehty

HELSINKI

Hallituksen ensimmäinen budjettiriihi jatkoi visusti hallitusohjelmassa viitoitetulla tiellä. STT:n haastattelemat asiantuntijat pitävät budjetin yhteydessä esiteltyjä työllisyystoimia melko vaatimattomina huomioiden sen, että hallituskauden työllisyystavoite on kunnianhimoinen.

Tymäköitä keinoja saadaan odottaa vielä ensi vuoteen, sillä seuraavia suuria suuntaviivoja linjataan kevään kehysriihessä.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja vähintään 60  000 uutta työllistä vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi pyritään julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023 normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa.

Ongelmat kuitenkin odottavat jo aivan kulman takana, jos työllisyystavoite karkaa talouskasvun hidastuessa, eikä hallitus halua ryhtyä merkittäviin leikkauksiin tai ottaa lisää velkaa. Silloin edessä voi olla vaikeita päätöksiä.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta uskoo, että hallitus päätyy arvioimaan uudelleen tavoitteita työllisyydestä ja julkisen talouden tasapainosta heti, kun maailmantalouden tilanne sen sallii.

–  Fakta on se, että maailmantalous ajautuu ongelmiin hallituskauden aikana, minkä takia tavoite joudutaan miettimään uudestaan, Ronkainen sanoo.

Hän arvioi, että hallituksessa on kahdenlaisia käsityksiä taloudenhoidosta.

–  Vasemmistoliitto ei ole halunnut suuria leikkauksia ja sitten toisaalta keskusta ei lähtenyt hallitukseen muuta kuin sillä ehdolla, että on julkisen talouden tasapainotavoite. Siitä on luotu tällainen kompromissi ja oletus, että budjettitasapaino saavutetaan tällä 75 prosentin työllisyystavoitteella.

Hän muistuttaa, että pelkkä tavoite ei kerro hallituksen talouspoliittista linjaa, vaan sen määrittävät teot.

–  Alkaa vaikuttaa siltä, että työllisyystavoite on enemmän tällainen hallitusta koossa pitävä instrumentti ja tahtotila sinänsä kuin oikea poliittinen tavoite.

Arvioita vaikutuksista ei vielä ole

Ensimmäisinä työllisyystoiminaan hallitus aikoo käynnistää esimerkiksi alueelliset kuntakokeilut, joilla pyritään parantamaan pitkäaikaistyöttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä kiinni töihin. Lisäksi muun muassa palkkatukea uudistetaan ja laajennetaan.

Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi kommentoi STT:lle sähköpostitse, että hallitus näyttää hakevan yksilöllisempiä ratkaisuja työllisyyden parantamiseen, mikä voi olla järkevä ratkaisu, kun kaikkein vaikeimmin työllistyviä ihmisiä yritetään saada työelämään.

Arvioita ehdotettujen toimien kustannusvaikuttavuudesta on hänen mukaansa tässä vaiheessa mahdotonta antaa.

–  Voi olla, että saadaan joitain ihmisiä työllistettyä, mutta en osaa ottaa kantaa siihen, paljonko toimenpiteet maksavat, Kotakorpi kirjoittaa ja korostaa, että lisätoimia tarvitaan.

Myös pääministeri Antti Rinne (sd.) on myöntänyt, että arvioita toimien työllisyysvaikutuksista ei vielä ole. Rinne uskoo, että joitain arvioita voidaan saada hallituksen iltakoulussa 9. lokakuuta.

Kotakorpi muistuttaa, että tavoitteenasettelussa kokonaiskuvan ymmärtäminen on tärkeää. Hän pohtii, että työllisyyden nostamisen ei pitäisi olla perimmäinen tavoite itsessään, vaan hyvinvoinnin.

Työllisyys on ongelmallinen tavoite myös siinä suhteessa, että se riippuu paljon talouden suhdanteista. Jos työllisyystavoite jää syystä tai toisesta saavuttamatta, luvassa voi olla ikäviä yllätyksiä, jos hallituskauden muut toimet on rakennettu sen varaan.

Suunnitelma poikkeustilan varalle

Hallitus on varautunut myös ongelmiin. Hallitusohjelman kehyssäännössä on sovittu mekanismista poikkeuksellisiin suhdannetilanteisiin.

Jos Suomen talous ajautuisi vakavaan taantumaan, hallitus voisi kohdentaa enintään miljardin edestä varoja kertaluotoisiin menoihin vuosina 2020–2022 kehyksen sitä estämättä.

Poikkeusoloista päättäisi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta valtiovarainministeriön analyysin sekä Suomen Pankilta ja taloudellisilta tutkimuslaitoksilta pyydettävien arvioiden perusteella.

Talouden vakavaan häiriötilaan viittaisi muun muassa se, että Suomen bruttokansantuote supistuisi 1,0 prosenttia kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Tällä hetkellä talouskasvu on kuitenkin vasta hidastumassa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan maanantaisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi ensi vuonna enää 0,9 prosenttia. Ennusteen mukaan myös hallituksen tavoite saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä on jäämässä toteutumatta.

Negatiiviisia korkoja voisi hyödyntää

Tavoitteita varjostavat maailmantalouden synkentyvät näkymät. Vientivetoisena taloutena Suomi ei voi tuijottaa vain omaan napaansa. Ronkainen arvioi, että hallituksen linja maailmantalouden suhteen on näyttäytynyt melko välinpitämättömänä. Hänen mukaansa talouspoliittisessa ajattelussa on jääty kymmenen vuotta jälkeen.

Ronkainen arvostelee päätöstä myydä valtion omaisuutta tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi, sillä siitä koituu pysyviä tulonmenetyksiä. Hän pitää tätä kummallisena arvovalintana tilanteessa, jossa valtionlainojen korot ovat negatiivisia, eli valtioille maksetaan velkaantumisesta.

Ronkainen nostaa esimerkiksi Hollannin, jossa harkitaan uuden sijoitusrahaston perustamista. Talouslehti Financial Times kertoi tällä viikolla, että arviolta jopa 50 miljardin euron suuruinen rahasto hyödyntäisi negatiivisia korkoja. Lehden mukaan sijoituskohteina olisivat infrastruktuuri-, digi- ja ilmastoprojektit.

Lisäksi Hollanti pyrkii vastaamaan talouskasvuun hidastumiseen muillakin toimilla, kuten veroelvytyksellä.

–  Hollanti, joka on tällainen "Saksa steroideilla", julkaisi kolmen miljardin euron veroelvytyksen kotitalouksille ja selvittää negatiivisten korkojen hyödyntämistä taantumaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nämä ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja, Ronkainen päivittelee.

Elvytystoiveet ilmassa

Keskustelu elvytyskeinoista on käynyt viime aikoina vilkkaana EU:ssa. Jäsenmaita on puheissa patisteltu käyttämään elvytysvaraa, jos sellaista on.

Perjantaina elvytystoiveista puhuttiin esimerkiksi EU:n epävirallisessa valtiovarainministerikokouksessa ja euroryhmässä Helsingissä.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire arvioi, että Suomikin voisi investoida enemmän tulevaisuuteen esimerkiksi innovaatioiden ja uusien teknologioiden vauhdittamiseksi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan tyrmäsi ajatuksen suurista elvytystoimista velkarahalla.

– Ei meillä ole missään nimessä varaa alkaa velkarahalla elvyttää. Jos tällaista alkaa suunnitella, kannattaa käydä katsomassa meidän ikärakenteen muutos. Se tulee haastamaan meitä erittäin kovasti, jos me emme saa yhtään puskuria rakennettua, Lintilä sanoi perjantaina.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat