Analyysi: Mikä erottaa suuria lihataloja? – HKScanin talousongelmat huipentuivat viime viikolla johdon erottamiseen. Toisella isolla suomalaisella elintarvikeyhtiöllä Atrialla pyyhkii lukujen valossa paremmin

Elintarvikeyhtiö ja lihatalo HKScan on tehnyt tappiota 12 vuosineljännestä peräkkäin.

Yhtiön ongelmat kärjistyivät viime viikolla sekä toimitusjohtaja Jari Latvasen että hallituksen puheenjohtajan Mikko Nikulan vaihtumiseen.

Latvasen seuraajaksi nimitettiin lannoiteyhtiö Yarasta takaisin HKScanille siirtyvä Tero Hemmilä.

Samaan aikaan kun HKScan on kieriskellyt tappioissa, toisella suurella suomalaisella lihatalolla ja pörssiyhtiöllä Atrialla on mennyt lukujen valossa paremmin.

Rauman broileritehtaan epäonnistumisten on sanottu selittävän pääosaa eli noin kahta kolmasosaa HKScanin viime aikojen ongelmista.

Muitakin HKScanin ahdingon syitä ja ruokayhtiöitä erottavia tekijöitä löytyy.

1. Ulkomaille meno

Ruotsin markkinat eivät ole olleet tuloksentekokone sen enempää HK:lle kuin Atriallekaan. Ruotsin markkinat ovat vaikeat, koska siellä kaupan omilla merkeillä on iso rooli ja Keski-Eurooppa jättisikaloineen ja -kasvattamoineen on maantieteellisesti Suomea lähempänä.

Yritykset ovat laajentuneet länsinaapuriin hieman eri strategialla. Atria on asiantuntijoiden mukaan edennyt varovaisemmin ja enemmän pala palalta, jolloin riskit ovat helpommin hallittavissa.

Sama näkyy kotimaassakin. HKScan rakensi upouuden broileriyksikön Raumalle sulkien saman tien Euran tehtaansa, kun Atria on kasvattanut tuotantoaan tai keskittynyt investoimaan jo olemassa olevien yksikköjensä yhteyteen.

Sianlihan vienti Kiinaan voi auttaa molempia yhtiöitä lähivuodet. Kiinan pitkän ajan tavoitteena on kuitenkin omavaraisuus myös sianlihantuotannossa ja jopa muutos lihan tuojasta sen viejäksi.

Viron toiminnoissaan HKScan on kärsinyt työehtokohuista. Toisaalta Atrialla on ollut hankalaa Venäjällä.

2. Herraonni

Juha Gröhn on ollut Atrian toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Tuosta ajasta tähän päivään Tero Hemmilästä on tulossa jo neljäs HKScanin toimitusjohtaja.

HKScanin toimitusjohtaja on vaihtunut Matti Perkonojasta (johdossa 2009-2012) Hannu Kottosen (2012-2016) kautta Jari Latvaseen (2016-2018). Perkonoja jäi muhkealle eläkkeelle. Hänen edeltäjänsä Kai Seikku (2006-2009), Kottonen ja Latvanen lähtivät miljoonaluokan erorahat taskuissaan.

Samaan aikaan potkut saaneiden johtajien toistuvien jättikorvausten kanssa lihantuottajat ovat kipuilleet huonoa kannattavuutta. Tämä taloudellinen juopa tuskin on parantanut luottamusta HKScanin hallitukseen.

Laajempaakin mainehaittaa kultaisista kädenpuristuksista voi yhtiölle aiheutua. Tosin harvat niistä ovat yhtä pitkäikäisiä kuin Mikael Liliuksen Fortum-palkkioiden herättämä pahennus.

Asiantuntijat eivät kuitenkaan sysää HKScanin ongelmia toimitusjohtajien syliin, vaan heille heltiää myös arvostusta siitä, että tuuliseen pestiin on ylipäätään uskallettu lähteä.

3. Maine ja näkyvyys

Silloinen tv-kokki ja HK Ruokatalon luova johtaja Jyrki Sukula poseeraa vuonna 2007 latva-artisokat käsissään mainostaen HK:n uutta Via-ruokaperhettä.

Vuonna 2011 HK:lta lähteneen Sukulan Via-tuotteet viheltävine pakkauksineen ja näkyvine ravintosisältötietoineen eivät kuitenkaan nousseet HK Sinisen lailla suuren yleisön suosioon. Ne taisivat olla elintarvikkeina aikaansa edellä.

Viime vuosina kilpailija Atria on kerännyt isoa valtakunnallista näkyvyyttä pakkausinnovaatioillaan ja tuoreimpana kasvisruuillaan.

Talouden sakkaaminen on yrityksen maineen muodostumisessa yksi tekijä monista. Sen lisäksi HKScan on saanut tuta – ainakin julkisesti – kilpailijaansa enemmän työntekijöiden ja lihantuottajien kritiikkiä.

Kiitosta HKScan saa tämän syksyn Forssan sikakuljetustapauksen hoitamisesta. Epäilyihin eläinten kaltoinkohtelusta vastattiin nopeasti muun muassa videokuvalla paikan päältä.

4. Ilmastonmuutos

Tuoreen Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median toteuttaman arvotutkimuksen perusteella ympäristöarvot ovat suomalaisille tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin, mikä laittaa myös elintarvikeyhtiöt miettimään entistä enemmän toimintansa ympäristövaikutuksia.

Tähän yhtiöt ovat jo vastanneetkin. Sekä Atria että HKScan korostavat tuotannon vastuullisuutta ja esimerkiksi pakkausten jatkuvaa kehittämistä.

Atria on rakentanut Suomen suurimman aurinkosähköpuiston Nurmon tuotantolaitoksensa yhteyteen. Aurinkosähköpuisto tuottaa uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista aurinkosähköä elintarviketeollisuudelle.

Vaikka lihantuotanto on nostettu tikun nokkaan ilmastonmuutoskeskustelussa, lihankulutuksen äkkikäännökseen ei uskota. Lihansyönti on maailmalla kasvussa ja Suomessakin broilerin kysyntä lisääntyy vauhdilla.

Kun pohditaan HKScanin seuraavia siirtoja yhtiön tilanteen parantamiseksi, esille ovat nousseet niin nauta- kuin sikapuolenkin myynti.

HKScanin päämarkkina on painottunut Etelä-Suomeen, jossa ilmastonmuutospuheilla voi olla koko maan keskiarvoa suurempi vaikutus ruokakorien sisältöön.

Juttuun on haastateltu Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölää ja T-Media -tutkimusyhtiön toimitusjohtajaa Harri Leinikkaa.

Virpi Niemistö

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat