Älylaitteiden tarjoamat aistiärsykkeet laiskistavat ja jäykistävät koululaisia

HELSINKI

Viidesluokkalaisten kestävyydessä havaittiin heikkenemistä uusimmissa koululaisten Move-mittauksissa. Kahdeksasluokkalaisten fyysinen toimintakyky oli kehittynyt parempaan suuntaan eri liikunnan osa-alueilla, kuten lihaskunnossa sekä heitto- ja kiinniottoharjoituksessa.

–  Kestävyyskunto tulee monien osatekijöiden summana. Sen kehittyminen vaatii kuitenkin aerobista liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua, pyöräilyä tai pallopelejä, sanoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Mittaustulokset kerättiin noin 100  000 oppilaalta syksyllä 2019 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Nyt neljättä kertaa toteutetuissa testeissä mitattiin kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja.

Ensimmäistä kertaa viidennellä luokalla vuonna 2016 mittauksiin osallistuneet oppilaat nostivat nyt vuonna 2019 kahdeksasluokkalaisina tuloksia.

Istuva elämäntapa verottaa

Vasankarin mukaan istuva elämäntapa näkyy etenkin lasten ja nuorten kehon liikkuvuudessa, esimerkiksi viidesluokkalaisten poikien vaikeudessa tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittavaa käsien liikettä tai kyykkyyn menemisessä. Neljännes kahdeksasluokkalaisista pojista ei puolestaan onnistu alaselän ojennuksessa täysistunnassa. Tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla.

Istuvalla elämäntavalla Vasankeri tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöä tuijotetaan useita tunteja päivässä, jolloin ryhti on usein kasassa.

–  Teknologisen muutoksen myötä lapsen ei tarvitse hakeutua toisen lapsen seuraan tai astua edes kotikynnyksen yli aistiärsykkeitä löytääkseen, Vasankari sanoo.

Ongelma on Vasankarin mukaan myös se, että etenkin harvempaan asutuilla alueilla kouluun kuljetaan autokyydein, kun aiemmin matkat on totuttu kävelemään tai pyöräilemään.

–  Muutos on iso, sanoo Vasankari.

Arki on muuttunut laajemminkin etenkin pienillä paikkakunnilla niin, ettei liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia ole entiseen tapaan. Tämä trendi on Vasankarin mukaan hankala ja vaikuttaa terveyden epätasa-arvoistumiseen Suomessa.

–  Jalkapallojoukkuetta ei saa enää välttämättä kokoonkaan, mikä taas vaikuttaa siihen, että urheiluseurojen tarjontaa on vähemmän.

Mittaukset voivat ahdistaakin

Move-mittaukset on pedagoginen väline, joka antaa tietoa yksilölle, perheelle ja kouluihin. Vasankarin mielestä sitä voisi käyttää myös kuntien opetustoimen suunnittelutyössä.

Move-järjestelmä on laadittu laajan yhteistyön tuloksena. Mukana ovat olleet eri opetusalan tahot, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

–  Aina joku voi ahdistuakin mittauksista, mutta kuitenkin kaikkiin testattaviin taitoihin voi vaikuttaa paljon ja harjoitella voi vaikka kotioloissakin, Vasankari rohkaisee.

Hän nostaa erityisesti kestävyysliikunnan merkitystä siksi, että sitä runsaasti harrastava on hänen mukaansa terveempi myöhemmässä elämässään sekä todennäköisemmin mukana työelämässä ja veronmaksajana. Kestävyyttä Move-testeissä mitataan 20 metrin viivajuoksun perusteella.

Kouluissa on kokeiltu erilaisia tapoja lisätä liikunnan osuutta päivien aikana. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän kaupungin toteuttamassa Liikuntaa koulupäivään -hankkeessa on järjestetty kouluissa viikoittainen 30 minuutin mittainen välitunti, jonka aikana oppilaita ohjattiin kehittämään fyysistä toimintakykyään erilaisten leikkien, pelien ja aktiviteettien avulla.

Hankkeessa lisättiin liikuntaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Liikkuva opiskelu -hankkeessa on lisätty fyysistä aktiivisuutta myös lukioissa ja ammattioppilaitoksissa, koska viidesosa lukiolaisista ja yli kolmasosa ammattiin opiskelevista liikkuu liian vähän. LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttaman Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan nämä liikkuvat enintään tunnin päivässä kahtena päivänä viikossa. Kyselyn mukaan kuitenkin 75 prosenttia lukion ja ammattioppilaitosten opiskelijoista haluaisi liikkua enemmän.

Opiskelijat suhtautuvat myönteisesti keinoihin lisätä liikettä opiskelupäivän aikana.

Hieman yli puolet ammattiin opiskelevista kokee fyysisen kuntonsa hyväksi. Tietyissä ammateissa, kuten lähihoitajan, siistijän ja ajoneuvoasentajan tehtävissä, riittävä kunto työssä on välttämätön.

–  Ennustemallien mukaan vähän kestävyysliikuntaa harrastavista naisopiskelijoista vain yhdellä prosentilla kestävyyskunto on keskiraskaisiin töihin riittävällä tasolla 50-vuotiaana, mikäli liikunnan määrä pysyy vähäisenä. Toisaalta jo kahden tunnin lisäys viikoittaiseen liikuntamäärään parantaisi työkyvyn ennustetta huomattavasti, sanoo LIKES-tutkimuskeskuksen testauspäällikkö Jarmo Heiskanen.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat