Alkolukko vähentää rattijuopumuksia pitkäaikaisesti ja vaikuttaa myös alkoholin käyttöön

HELSINKI

Rattijuopumuksesta määrätyt rangaistukset poikkeavat toisistaan siinä, mikä todennäköisyys autoilijalla on rangaistuksen jälkeen tarttua juovuksissa uudelleen rattiin. Alkolukon käyttö vähentää todistetusti rattikäryjä vielä senkin jälkeen kun lukon käyttö on loppunut. Rattijuopolle määrätty vankeustuomio sen sijaan näyttää nostavan uusien käryjen todennäköisyyttä.

–  Alkolukon käyttäjillä on Trafin tekemän tutkimuksen mukaan pienempi uusimisen riski kuin rattijuopumuksesta kiinni jääneillä keskimäärin. Pääosa alkolukon käyttäjistä sanoo, että lukon käyttö on vaikuttanut heidän alkoholin käyttöönsä, kertoo poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta.

Jos ja kun vaikutus säilyy vielä lukosta luopumisen jälkeenkin, vaikutusta esimerkiksi maanteiden kolareihin ei kannata väheksyä: merkittävä osa kuolemaan johtaneista tieturmista on humalassa ajavien aiheuttamia.

Ratista kärähtäneen saama vankeus näyttäisi vaikuttavan täysin toiseen suuntaan.

–  Jos rattijuoppo saa vankeustuomion tai useampia, jokainen niistä nostaa todennäköisyyttä, että hän vapauduttuaan jää uudelleen kiinni humalassa ratista, kertoo yliopistotutkija Sasu Tyni Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Rikosoikeuden tutkimusyksikössä työskentelevän Tynin mukaan voidaan kysyä, miten hyvin vankeuden pelotevaikutus tepsii niihin kuskeihin, joilla on vaikeuksia pitää korkki kiinni.

–  Tuo mielessä pitäen voi sanoa, että rattijuopon hoitoon ohjaus ei ole huono vaihtoehto.

Huumeratit yleistyvät nopeasti

Todettujen rattijuopumusten määrä väheni Suomessa merkittävästi ja pitkään. Kun vuona 1990 ratista kärysi 30  000 kuljettajaa, vuonna 2014 luku oli 18  000. Poliisi on myös korostanut, että vähenemisen syy ei ole se, että virkavalta puhalluttaisi maanteillä vähemmän kuin ennen.

–  Viime vuosina rattijuopumusten määrä on pysynyt vakaana, eli väheneminen näyttää pysähtyneen, Ajaste kertoo.

Huumerattijuopumusten osuus kaikista kärähtämisistä on ollut selvässä nousussa.

–  Nykyisin jopa 40 prosenttia rattijuopumuksista on huumekäryjä.

Ajasteen mukaan huumekäryssä on sekin miinuspuoli, että ne osaltaan vähentävät alkolukkojen käyttökelpoisuutta – ainakaan nykyinen alkolukko kun ei tunnista huumeita.

Oli syy sitten alkoholi tai huumeet, ratista kärähtäminen ja kolarointi ovat Suomessa edelleen vankasti miesten vitsauksia. Rattijuopumuksesta epäillyistä 87 prosenttia oli vuosina 2016–2018 miehiä. Samoin liikenneonnettomuuksien aiheuttajana oli peräti 93 prosentissa tapauksista mies vuosina 2013–2017.

Yliedustettuina maantiellä töppäilyssä ovat niin ikään nuoremmat ikäluokat.

–  Miehet ja nuoret korostuvat. Maakuntien välillä on siinäkin eroa. Eniten rattijuopumuksia oli väestömäärään suhteutettuna vuosina 2016–2018 Kanta-Hämeessä, Lapissa, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, Ajaste täydentää.

Kallis hinta alkolukon käytön jarruna

Suomessa oli heinäkuun alussa hieman vajaat 800 voimassa olevaa ajokorttia, joissa on erikoisehtona alkolukon käyttö. Humalassa ajon estävän lukon käytölle on kolme eri perustetta.

–  Ensinnäkin on valvottu ajo-oikeus. Se on vaihtoehto ajokiellolle. Jos rattijuopumuksesta kiinni jäänyt kuljettaja itse niin haluaa, hän voi ilmoittaa poliisille olevansa kiinnostunut alkolukon käytöstä eli valvotusta ajo-oikeudesta. Jos se myönnetään, kuljettaja maksaa alkolukon itse, kertoo lakimies Max Fogdell Traficomista.

Ajo-oikeudet ja kortit -yksikössä työskentelevä Fodgell arvioi, että hinta on alkolukon käytön suurin este. Lukko maksaa kuskille viitisen euroa päivässä, mistä kertyy lähemmäs 2  000 euroa vuodessa.

Valvotulla ajo-oikeudella ajoi heinäkuun alussa Suomessa noin 650 kuljettajaa.

Todettu alkoholiriippuvuus yleensä merkitsee sitä, että ajoterveysvaatimukset eivät täyty, eikä rattiin ole asiaa.

–  On kuitenkin tapauksia, joissa ajoterveyden vaatimukset täyttyvät, jos henkilöllä on alkolukko. Tällöin henkilö, joka ei ole jäänyt kiinni rattijuoppoudesta, ottaa ennaltaehkäisevästi käyttöön alkolukon, Fogdell sanoo.

Terveysperusteilla käyttöön otettuja alkolukkoja oli heinäkuun alussa runsaat 130.

Suurin alkolukkojen määrä Suomen maanteillä löytyy kuitenkin autoista, joilla ajetaan päiväkoti- ja koulukyytejä. Näitä ajoneuvokohtaisia, pakollisia alkolukkoja on meillä Fogdellin mukaan 8  000–9  000.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat