Alkavasta muistisairaudesta kärsivät ovat taitavia peittelemään oireitaan – tarkkaile läheisiäsi

HELSINKI

Alkavan muistisairauden merkkien havaitseminen jää usein huomaamatta, jos ihminen asuu yksinään eikä hänellä ole omaisia tai suhteet heihin ovat hyvin etäiset.

–  Koska nykyään aikuiset lapset ja vanhemmat eivät usein ole niin läheisissä suhteissa, sairauden merkit tulevat yllätyksenä. Lapset saattavat asua vaikka USA:ssa asti. Kun he sitten tulevat lyhyelle lomalle, muistisairas saa skarpattua. On hyvin yleistä, että kiireisiä lapsia ja lastenlapsia ei haluta vaivata omilla ongelmilla, sanoo lääketieteen tohtori Riitta Lahtonen.

Hän on uuden Muistisairaan selviytymisopas -kirjan (Docendo) kirjoittaja yhdessä terveystietokirjailija Varpu Tavin kanssa. Molemmilla kirjoittajilla on kokemusta Alzheimeria sairastavan äidin hoidosta.

–  Halusimme kirjoittaa oppaan, jotta kaikkea ei tarvitsisi oppia kantapään kautta.

Lahtosen mukaan alkavasta muistisairaudesta kärsivät ovat älykkäitä peittelemään oireitaan. Puuttuville sanoille keksitään esimerkiksi kiertoilmauksia.

–  Jos asutaan yhdessä puolison kanssa, monesti tämäkin haluaa peittää toisen muistihäiriöt eikä kerro niistä esimerkiksi lapsille. Usein syynä on häpeä.

Lahtonen toivoo, että läheiset olisivat enemmän tekemisissä ikääntyvien vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa, jotta muuttunut käytös huomattaisiin ajoissa.

–  Emme voi ajatella, että yhteiskunta hoitaa nämä asiat. Meidän on hoidettava toinen toisiamme. Yksi saattohoitopotilas sanoi kerran, että yksi äiti hoitaa kyllä yhdeksän lasta, mutta yhdeksän lasta ei hoida yhtä äitiä.

Arki sujuu, sovitut asiat unohtuvat

Varhainen merkki muistisairauden kehittymisestä on usein asioiden kertailu ja se, että tuoreet asiat pitää kertoa moneen kertaan.

Lahtonen antaa esimerkin viime viikolta, jolloin potilas tuli vastaanotolle tyttärensä lähettämänä: "Kun en kuulemma muista enää mitään".

–  Hän kertoi asuvansa kissansa kanssa 200-neliöisessä omakotitalossa ja hoitavansa kaikki asiansa. Minustakaan hän ei vaikuttanut muistisairaalta, mutta varasimme ajan tutkimuksiin, joihin hän ei kuitenkaan saapunut. Hoitajan soittaessa potilas oli yllättynyt, että tällainen varaus oli tehty.

Tämäkin potilas muisti kuitenkin tarkkaan lähimenneisyyden tapahtumia. Useimmiten unohtuvatkin juuri arkiset, pienet asiat, kuten tapaamiset ja muut sovitut menot. Eteneminen on salakavalaa.

Kun tässä vaiheessa päästään tekemään diagnoosi ja aloittamaan lääkitys, potilaan selviytyminen itsekseen tai puolison kanssa voi pidentyä merkittävästi.

–  Kun alkaa tulla käytöshäiriöitä ja persoonallisuuden muutoksia, ollaan jo myöhässä.

Häpeä ja epäusko viivästyttävät hoitoa

On harvinaista, että muistiongelmia havainnut hakeutuu omatoimisesti lääkäriin. Syynä on usein häpeä tai se, ettei halua uskoa ongelmiaan todeksi.

–  Koska sairaus voi edetä hyvinkin nopeasti, muistiongelmiaan ihmetellyt saattaa äkkiä olla tilanteessa, ettei enää osaa hakeutua hoitoon.

Muisti voi kadota myös hetkellisesti, esimerkiksi suuren surun jälkitilassa. Paikallisia muistiongelmia voivat aiheuttaa myös masennus tai unettomuus. Siksi somaattiset syyt on suljettava pois ensimmäisenä diagnoosia tehtäessä.

Jos havaitsee läheisensä muistiongelman, tutkimuksiin on hankkiuduttava mahdollisimman nopeasti.

–  Terveyskeskukseen saattaa joutua jonottamaan kolmekin kuukautta. Siksi neuvoisin varaamaan ajan yksityiselle lääkäriasemalle, jotka eivät ole niin kalliita kuin yleisesti luullaan. Ja jos paikkakunnan sairaalassa on geriatrian poliklinikka, sinne pääsee yleensä muutaman päivän sisällä.

MMSE-lyhytmuistitutkimus ja kognitiivisia toimintoja mittaava CERAD-tutkimus ovat diagnosoinnin ensimmäiset askeleet. Lahtonen pitää myös aivojen magneettikuvausta erittäin tärkeänä.

Kuviteltuja vieraita, hukattuja tavaroita

Riitta Lahtosen äiti sairastui Alzheimerin tautiin 79-vuotiaana 1990-luvulla. Hän alkoi pikkuhiljaa vetäytyä kanssakäymisistä ja halusi vain pysytellä kotona miehensä kanssa.

–  Äiti alkoi myös kuvitella kylään tulevia vieraita ja kattaa heille pöytää. Toisaalta äiti oli aina kätkenyt tavaroita hyviin paikkoihin, joista ei niitä enää löytänyt. Siksi emme kiinnittäneet sellaiseen muistamattomuuteen huomiota.

Äidin piilevä muistisairaus paljastui kolmelle lapselle täysin vasta, kun isä kuoli eräänä yönä yllättäen kotonaan. Todennäköisesti myös järkytys romahdutti äidin kunnon.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat