Aikuisten ja lasten tuominen kotiin al-Holin leiriltä on turvallisin vaihtoehto, sanoo belgialainen asiantuntija

BRYSSEL

Belgialaisasiantuntija vetoaa EU-maiden hallituksiin, jotta ne ryhtyisivät toimiin kansalaistensa kotiuttamiseksi Syyrian pidätysleireiltä. Lasten, naisten, mutta myös miesten auttaminen kotiin on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, sanoo Egmont-instituutin vanhempi asiantuntija Rik Coolsaet STT:lle.

Pohjois-Syyrian ja pienessä määrin myös Irakin pidätysleireillä on instituutin keräämien tietojen mukaan ainakin 1  200 EU-kansalaista. Leireille on koottu ihmisiä, joita epäillään yhteyksistä Isisiin tai heidän perheenjäseniään.

Kysymys ääriliikkeeseen linkittyvien aikuisten ja heidän lastensa tuomisesta kotiin on äärimmäisen herkkä terrori-iskujen järkyttämille EU-maille. Belgialaistutkija arvioi kollegansa kanssa kirjoittamassaan tutkimuspaperissa, että kontrolloitu paluu kotimaahan on silti paras ratkaisu, ei vähiten turvallisuuden kannalta.

–  On ymmärrettävää, että hallitukset epäröivät kotiuttamista. Mutta samaan aikaan turvallisuuspalvelut varoittavat, että niin kauan kuin nämä ihmiset pysyvät siellä, he ovat kontrollin ulottumattomissa, Coolsaet sanoo STT:lle.

Riskinä on, että ihmiset pakenevat leiriltä ja välttävät näin tekojensa arvioimisen oikeudessa. Pitkiäkin aikoja suljetuissa olosuhteissa eläneistä voi tulla turvallisuusriski, jos he liittyvät ääriliikkeisiin. Coolsaet muistuttaa, että 80-luvulla al-Qaida syntyi juuri sellaisten ihmisten pohjalta, jotka eivät päässeet palaamaan kotimaahansa.

–  Jos sitä ei tehdä inhimillisistä syistä, tehdään se turvallisuuden takia.

Kourallinen maita lennättänyt lapsia kotiin

Turkin hyökkäys Syyrian pohjoisosiin ja pidätysleirien turvallisuuden vaarantuminen on lisännyt paineita tehdä päätöksiä.

Al-Holin pidätysleiri, jossa kerrotaan olevan 11–13 suomalaista naista ja 33 lasta, ei sijaitse Turkin hyökkäysalueella, mutta leirin turvallisuus on heikentynyt vartioiden osallistuttua sotatoimiin maan pohjoisosissa. Vähän aikaa sitten muun muassa kahden hollantilaisnaisen kerrottiin paenneen ja löytäneen tiensä maan suurlähetystöön Turkin Ankarassa.

–  Useimmat EU-maat, joita olemme tutkineet, ovat halukkaita tekemään järjestelyitä lasten osalta, mutta eivät aikuisten, Coolsaet sanoo.

Kourallinen EU-maita on lennättänyt varsinkin orpolapsia kotiin, osin yhteistyössä. Belgia lennätti tänä vuonna kuusi lasta neuvoteltuaan ensin kurdihallinnon kanssa. Kansainvälisen ECFR-ajatuspajan keräämien tietojen mukaan Ranska on kotiuttanut 17 lasta, Saksa on hyväksynyt neljän lapsen vastaanottamisen ja Britannia on jäänyt harkitsemaan.

Ruotsin viranomaiset auttoivat loppukeväästä seitsemän orpolasta palaamaan. Alle kymmenvuotiaat lapset matkustivat ruotsalaismedian mukaan ensin Pohjois-Irakissa sijaitsevaan Erbiliin, jossa sijaitsee kansainvälinen lentokenttä. Ruotsin ulkoministeriö on julkisuudessa kertonut, että se ei maksanut matkoja, mutta teki töitä niiden toteutumisen eteen.

Suomi ei ole tähän ainakaan toistaiseksi ryhtynyt, vaikka Yle kertoi jo syyskuun alussa, että al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta. Orpolasten omaiset ovat Ylen mukaan vedonneet viranomaisiin, jotta lapset noudettaisiin Suomeen.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esikunnasta viesti oli tiistaina lyhyt.

–  Ei uutta kommentoitavaa.

Vaihtoehdot käyvät vähiin

Seitsemän EU-maan, mukaan lukien Ruotsin ja Tanskan, kerrotaan neuvotelleen Irakin kanssa mahdollisuuksista siirtää maahan niiden kansalaisia syyttämistä varten. Muut maat ovat Belgia, Hollanti, Saksa, Ranska ja Britannia.

Neuvotteluita on Coolsaetin mukaan käyty sillä edellytyksellä, että Irak pidättäytyy kuolemantuomioilta ja noudattaa kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Kuukausia jatkuneissa neuvotteluissa ei kuitenkaan ole hänen tietojensa mukaan saavutettu mainittavaa tulosta.

Ruotsin esittämä ajatus kansainvälisen tuomioistuimen perustamisesta Isisin riveissä taistelleiden tuomitsemiseksi veisi sekin belgialaisasiantuntijan mukaan vuosia, eikä toisi nopeaa ratkaisua al-Holin tai muiden leirien tilanteeseen. Vaihtoehdot ovat siis vähissä.

–  Olemme takaisin aloitusruudussa, samassa tilanteessa kuin vuosi, kaksi sitten. Kaikki puskevat palloa eteenpäin, jotta heitä ei tarvitsisi kotiuttaa, Coolsaet sano.

Eniten ranskalaisia ja saksalaisia

Tuoreiden tietojen mukaan kurdijoukkojen hallinnoimilla leireillä Syyriassa ja Irakissa olisi ainakin noin 430 aikuista ja yli 700 lasta EU-maista. Valtaosa heistä on leireillä Syyriassa.

Näin määrät jakautuvat Egmont-instituutin keräämien tietojen mukaan:

–  Itävalta 3+ aikuista

–  Belgia 57 aikuista, 69 lasta

–  Tanska 8+ aikuista, 13 lasta

–  Suomi 11–13 aikuista, 33 lasta

–  Ranska 130 aikuista, 270–320 lasta

–  Saksa 124 aikuista, 138 lasta

–  Italia 6 aikuista

–  Hollanti 50 aikuista, 90 lasta

–  Espanja 4 aikuista, 17 lasta

–  Ruotsi 31–45 aikuista, 57 lasta

–  Britannia 8+ aikuista, 10+ lasta

–  Yhteensä ainakin 432–448 aikuista ja 697–747 lasta

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat