10 syytä Suomen peli-alan hurjaan nousuun

Suomen pelialan maailmanmaineeseen nostaneet Supercell ja Rovio eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan suomalaisten pelifirmojen menestyksen juuret ovat 1980-luvulla. Vuonna 2014 Suomen pelialan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa, ja kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Elina Lappalainen listaa tuoreessa kirjassaan Pelien valtakunta (Atena Kustannus) kymmenen syytä Suomen pelialan menestykseen.

1. Commodore 64 ja suomalaisten peliharrastus. Suomeen syntyi 1980-luvulla aktiivisten peliharrastajien porukka, joka pelaamisen lisäksi innostui myös koodaamisesta. Commodore 64 -tietokoneita myytiin enemmän Suomessa suhteessa väkilukuun kuin missään muussa maassa. Peliharrastajat näyttivät taitojaan tekemällä demoja, eli ohjelmoituja animaatioita. Demoryhmät kilpailivat keskenään ja verkostoituivat esimerkiksi Assembly-tapahtumissa. Mukana oli myös monia peliharrastajia, jotka ovat sittemmin vaikuttaneet Suomen vanhimmissa pelitaloissa, kuten Housemarquessa, Remedyssä ja Roviossa.

2. Nokia sai erikoistumaan mobiilipeleihin. Nokia oli erittäin tärkeä mobiilipelien tilaaja 2000-luvun alussa, mikä hyödytti myös suomalaisia pelifirmoja. Nokian takaama rahoitus takasi kasvusysäyksen muun muassa Sumealle, Digital Chocolatelle, Roviolle, Housemarquelle ja RedLynxille. Kännykkäpelien tekemisestä teki lopulta kannattavaa iPhone ja Applen sovelluskauppa.

3. Yhteistyön ja jakamisen kulttuuri. Suomen peliala sai alkunsa harrastelijaporukoista, ja niiden tiivis yhdessä tekemisen tunnelma on säilynyt tähän päivään asti. Piirit ovat pienet, joten alan avainhenkilöt tuntevat toisensa. Tietoa, kokemuksia ja jopa liikesalaisuuksia jaetaan kansainvälisessä mittakaavassa poikkeuksellisen avoimesti. Tärkeä yhteisöllisyyden ylläpitäjä on ollut pelikehittäjien järjestö IGDA, joka kokoaa säännöllisesti niin koodaajat kuin toimitusjohtajatkin yhteisiin illanviettoihin.

4. Tekesin tuki tuli tarpeeseen. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on rahoittanut yli sataa suomalaista peliyritystä yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla julkista rahaa. Se on kannattanut. Esimerkiksi Supercell maksoi Tekesille kahden miljoonan euron lainansa takaisin kerralla, kun menestystä alkoi tulla. Suomalaiset pelifirmat ovat saaneet etumatkaa kansainvälisiin kilpailijoihin, kun Tekesin tuella on muun muassa rakennettu pelikehitysohjelmistoja.

5. Sarjayrittäjät vaurastuvat yrityskaupoilla. Moni peliyrittäjä pyörittää jo toista firmaansa. Yrityskaupat ovat synnyttäneet Suomeen pelimiljönäärejä, jotka ovat voineet polkaista käyntiin uuden oman yrityksen. Kokemuksen ja tiedon kerääntyminen auttaa toisen kierroksen yrittäjiä haalimaan miljoonien rahoituksen ennen yhdenkään pelin julkaisua.

6. Startupeja syntyy kuin sieniä sateella. Startup-buumi on vallannut suomalaisen pelialan. Startupiksi katsotaan innovaatioon pohjautuva alle 6-vuotias yritys, joka tavoittelee nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä. Yleinen yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri on voinut osaltaan rohkaista pelinkehittäjiä yrittäjiksi.

7. Maakunnissakin osataan. Lähes 40% pelifirmoista on pääkaupunkiseudulla, mutta maakuntien rooli on kasvanut viime vuosina. Pelialan keskittymiä on syntynyt myös Tampereelle, Turkuun, Kotkaan, Kouvolaan, Kajaaniin ja Ouluun. Syynä tähän ovat olleet jo yli 20 pelialan koulutusta tarjoavaa oppilaitosta eri puolilla Suomea.

8. Suomi houkuttelee ulkomaista pääomaa. Kansainväliset pääomasijoittajat löysivät Suomen pelialan Supercellin ja Rovion menestyksen myötä. Isot sijoitusyhtiöt, kuten Index Ventures, Accel Partners ja Sunstone Capital, ovat sijoittaneet suomalaisyrityksiin. Investoinnit mahdollistavat isojenkin projektien toteutumisen sekä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisen. Tosin ulkomaiset investoinnit kasaantuvat harvoille: Viimeisen viiden vuoden aikana vain kymmenkunta suomalaista peliyhtiötä on saanut yli miljoonan euron rahoituskierroksen.

9. Suomalainen yrityskulttuuri antaa aikaa ajatella. Suomalainen yrityskulttuuri saa kehuja maailmalla: kynnys esimiehen ja työntekijän välillä on matala, byrokratiaa on vähän ja kritiikkiä saa sanoa ääneen. Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa on tapana paiskia paljon ylitöitä ja kilpailla verisesti toisia yrityksiä ja jopa työkavereita vastaan.

10. Ekosysteemi kasvaa. Suomessa pelialalla on suoraan töissä 2 500 ihmistä noin 260 yrityksessä. Sen lisäksi alan ekosysteemi työllistää muidenkin alojen yrityksiä, kuten tekijänoikeuksiin erikoistuneita lakitoimistoja sekä viestintä-, kirjanpito- ja markkinointitoimistoja. Suomeen on perustettu myös kansainvälisten peliyritysten toimistoja. Jouhevasti toimiva ekosysteemi ja osaaminen helpottavat uusien yritysten perustamista.

ANNIKA MARTIKAINEN/LÄNNEN MEDIA

Kommentoi

Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi