Pitkämäen keihäskipinä sammui – 2000-luvun menestyksekkäimmän suomalaisen yleisurheilijan ura päättyy

HELSINKI

Tero Pitkämäen pitkä ja menestyksekäs keihäsura päättyi kilpailumielessä 5. kesäkuuta 2018. Knoppitiedoksi jää, että hän heitti Turussa viime vuoden kesäkuussa uransa viimeisen kilpailun ja sijoittui päätöskisassaan viidenneksi tuloksella 82,41.

Pitkämäki ilmoitti tänään päättävänsä kilpauransa. Päätös tuli reilut 16 kuukautta hänen viimeisen kilpailunsa jälkeen.

–  Olen heittänyt keihästä koko aikuisikäni ja lapsuusikänikin, joten nyt on tyhjä olo, kun se homma on ohi, Pitkämäki kertoi MTV Uutiset Live -lähetyksessä.

Pitkämäen tukijalan polvesta katkesi eturistiside Paavo Nurmen kisoissa kesäkuussa 2018, mutta jalka leikattiin vasta viime vuoden elokuussa. Uransa kymmenennen leikkauksen jälkeen Pitkämäki ei lopulta päässyt tänäkään vuonna haluamaansa kuntoon eikä yrittänyt tavoitella paikkaa Dohan MM-kisoihin.

– Jalan ominaisuudet eivät ehtineet palautua täysin sille tasolle, mitä heittäminen maailman huipulla vaatii. Hän tuskin kilpailee lainkaan tällä kaudella, Pitkämäen tiedotteessa kerrottiin tämän vuoden elokuussa.

Ei Dohaan MM-turistiksi

Pitkämäki ei halunnut MM-Dohaan turistiksi vaan takeet siitä, että menestyminen olisi mahdollista.

–  Vaikka kolme viikkoa olisi ollut vielä aikaa ylittää MM-raja, se olisi ollut liian lyhyt aika riittävään tason nousuun, Pitkämäki perusteli ennen elokuun puoliväliä STT:lle.

Päätösinfossaan hän kertoi, ettei tuloskunto ollut kiinni polvesta vaan siitä, ettei hänen jaloissaan ollut tarpeeksi voimaa.

–  Jalkojen fysiikka ei ollut riittävällä tasolla, ja se näkyi raa'alla tavalla. Päästiin noin 75 metriin. Onhan tämä minulle surutyötä, hän kuvaili haikeana.

Haikea oli myös Pitkämäen pitkäaikainen valmentaja Hannu Kangas.

–  Viime viikon keskiviikkona tuli (lopettamis)päätös. Se oli iso päätös. Meillä on Teron kanssa pitkä yhteinen tarina, 23 vuotta. Se on ollut upea matka upean ihmisen rinnalla, Kangas sanoi.

MM-Osaka 2007 uran huippuhetki

Pitkämäki, 36, on 2000-luvun menestynein suomalainen yleisurheilija ja arvokisamitalien määrällä mitattuna menestynein suomalainen keihäänheittäjä.

Hän on pitkällä urallaan voittanut seitsemän aikuisten arvokisamitalia. Niistä ensimmäinen tuli Göteborgin 2006 EM-kisoista, joissa Pitkämäki heitti hopealle.

Seuraavana vuonna hän otti uransa suurimman voiton, maailmanmestaruuden Osakassa. Tuo kilpailu oli myös toistaiseksi viimeinen kerta, kun Pitkämäki nakkasi keihäänsä yli 90 metrin päähän. Voittotulos oli 90,33.

–  Nyt todistin itselleni, että pystyn voittamaan arvokisoja, Pitkämäki kertoi tuoreeltaan Osakan MM-finaalin jälkeen.

Hän tunsi saaneensa hyvityksen, sillä edellisiin Helsingin MM-kisoihin kaksi vuotta aiemmin hän oli lähtenyt ennakkosuosikkina, mutta jäänyt mitalien ulkopuolelle neljänneksi.

Pitkämäki palkittiin vuonna 2007 Euroopan parhaana miesyleisurheilijana.

Pekingin 2008 olympialaisten pronssi on Pitkämäen ainoa olympiamitali. Hänellä on takanaan neljät olympiakisat: Ateena 2004 (8:s), Peking 2008, Lontoo 2012 (5:s) ja Rio de Janeiro 2016 (21:s eli karsiutuminen finaalista).

Viimeisen arvokisamitalinsa Pitkämäki heitti Pekingissä 2015, kun hän kiskaisi MM-pronssille.

Kolme kertaa Vuoden urheilija

Suomen mestaruuden Pitkämäki on voittanut kahdeksan kertaa. Hänet on palkittu kolmesti Vuoden urheilijana (2007, 2013 ja 2015).

Pitkämäen avopuoliso on yleisurheilija Niina Kelo. Heillä on jälkikasvua kaksi poikaa ja yksi tytär.

Kommentoi