Tilaajalle

Ulkoministeri Haavisto: Toimintaan Al-Holissa tarvitaan paikallisen hallinnon lupa – Suomi on selvittänyt, voidaanko leiriltä liikkua pois Turkin kautta

Syyrian sodan käänne estää suomalaisviranomaisia toimimasta toistaiseksi Al-Holin leirillä. Al-Holin leirillä Syyrian kurdialueella on arviolta kymmenkunta suomalaista naista ja ehkä noin 30 suomalaislasta. Leiriläiset ovat aiemmin eläneet Isis-liikkeen alueella.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan toimintaan alueella pitää olla selvä lupa paikalliselta hallinnolta. Sota-alueella tämä ei helposti onnistu.

–Pitää olla vastuullinen paikallinen viranomainen, josta myös tietää, minkä lakien mukaan se toimii, Haavisto sanoo Lännen Median haastattelussa Berliinissä.

Jos ei ole selvää lupaa, ei voi tietää, miten avustusyrityksessä käy.

–Meillä on paljon puhuttu siitä, eivätkö lastensuojeluviranomaiset voi mennä sinne. Kun toisilla on kalashnikovit ja toisilla ei, tilanne on hieman epätasainen, Haavisto sanoo.

Pitää myös tietää, mikä on paikallinen hallinto. Syyriassa Assadin hallinto Damaskoksessa ei ole koskaan hyväksynyt kurdihallintoa. Haaviston mukaan nyt on tullut uusi tilanne, jossa Syyrian joukot ja kurdihallinto tekevät yhteistyötä.

–Emme suoraan sanottuna vielä tiedä, millaiseen sopimukseen se pohjautuu. Tuleeko esimerkiksi Syyrian hallinto nyt niille alueille olemaan enemmän läsnä. Nyt tilanne joka päivä muuttuu. Ei tiedetä, millaiseksi se muodostuu.

Suomi on ilmoittanut kurdihallinnolle, että myös alholilaisilla on oikeus palata Suomeen, jos näihin ihmisiin ei kohdistu oikeudellisia toimia.

–Olemme selvittäneet, voivatko ihmiset liikkua sieltä pois Damaskoksen tai Turkin kautta. Nämä ovat toistaiseksi olleet tukossa, Haavisto toteaa.

Suomi on lähettänyt 80 sotilasasiantuntijaa Irakiin kouluttamaan kurdeja. He eivät tule olemaan tekemisissä asian kanssa, jos Suomi päättää jossain vaiheessa auttaa al-Holilla olevia.

–Suomalaiset on sidottu siihen koulutustehtävään, johon heillä on mandaatti, Haavisto linjaa.

Turkkia kohtaan vaaditaan eri puolilla Eurooppaa tiukkoja vastatoimia, esimerkiksi EU-jäsenyysneuvotteluiden keskeyttämistä, lentokieltoalueita ja talousboikotteja.

–Meille EU-puheenjohtajamaana tärkeää on se, että toimitaan harkitusti ja yhdessä EU:ssa, Haavisto sanoo.

Maanantaina EU-maat tuomitsivat hyökkäyksen ja tekivät päätöksen aseviennin pysäyttämisestä.

–Se oli erittäin hyvä. Pääsimme nopeasti yksimielisyyteen ja viesti oli selkeä. Meillä Suomessakin jotkut kysyivät, oliko viesti tarpeeksi selkeä. Kun näin Turkin reaktion, sanon, että kyllä oli.

Haavisto pyrkii myös yhteen linjaan Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja varapresidentti Mike Pence ovat saapuneet Ankaraan neuvottelemaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa.

–On tärkeää, että transatlanttinen linja muodostuisi yhtenäiseksi eli että meillä on sama päämäärä Yhdysvaltain ja EU:n välillä. Katsotaan muutamia päiviä, mikä on turkkilaisten reaktio amerikkalaisten viestiin ja mikä on ollut heidän viestinsä siellä.

Haaviston mukaan on ilmeistä, että kurdien kohtalo vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan laajemmin.

–Kun myöhemmin tehdään liittoutumia terrorismia vastaan tai muuta tällaista, niin tullaan palaamaan tähän asiaan.

Usein liittoja rakennetaan lupauksilla, että jos maa tulee mukaan, sitä kohdellaan hyvin jatkossa.

–Tullaan monta kertaa käyttämään esimerkkiä, että käykö niin kuin kurdeille kävi. Tämä on erittäin huono esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun ollaan mukana poliittisessa koalitiossa ja sitoumus tehdä vastapalveluksia ei toimi. Tällä on pitkiä seurausvaikutuksia lännen luotettavuuteen, Haavisto sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat