Tilaajalle

Pääkirjoitus: Vaasa tarjoaisi Seinäjoen ammattikorkeakoululle tiiviit siteet yrityksiin – Tampereen yliopiston sisäinen epävakaus voi vähentää sen intoa panostaa maakuntiin

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seamk) ilmoitti viime viikolla odotetusti yhteistyön tiivistämisestä Tampereen korkeakoulujen suuntaan. Työryhmä alkaa selvittää jo pitkän aikaa vireillä ollutta yhteistyötä. Vaasan suunta ja pohjalainen yhteys näyttää Seinäjoella jäävän taka-alalle. Seamkin pääomistaja on Seinäjoen kaupunki.

Seamkin suuntautuminen Tampereelle näyttää loogiselta. Tampereella on tarjolla 19 000 opiskelijan monialainen fuusioyliopisto, joka jo toimii Seinäjoella. Junamatka Seinäjoelta Tampereelle kestää suunnilleen yhtä kauan kuin Vaasaan. Tiiviimpi yhteistyö Pirkanmaan kanssa voisi tuoda Seinäjoelle lisää yliopistollista koulutusta.

Suunnanvalintaan liittyy silti kysymyksiä, jotka kiinnittyvät sekä Seinäjoen asemaan että pohjalaisalueeseen kokonaisuutena.

Tampereella yliopiston laajentuminen ei aiheuta suuria tunteita. Esimerkiksi tamperelainen Aamulehti ei asiaa noteeraa. Tampere on luonnollisesti kiinnostunut enemmän etelän suunnan tiivistämisestä. Nopeat ja mutkattomat linkit Helsinkiin merkitsevät selvästi enemmän kuin pohjoisen suunta. Tunnin junasta Helsinkiin riittää tarinaa.

Neuvotteluissa mukana ollut Satakunnan ammattikorkeakoulu vetäytyi keväällä fuusiosta, koska se ei halunnut luovuttaa päätösvaltaa Porista Tampereelle. On kiinnostavaa nähdä, millä ehdoin Seinäjoki ja Tampere miettivät lähentymistä. Syvä yhteistyö on mahdollinen vain, jos omistus muuttuu, kuten Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls Pohjalaisessa vihjasi. On vaikea kuvitella, että Tampere jakaisi koulutustaan ilman, että se saisi itse hallita kokonaisuutta.

Oman sävynsä keskusteluihin tuovat väistämättä Tampereen yliopiston sisäiset asiat. Yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistäminen on käytännön tasolla yhä kesken, vaikka ulospäin rakenteet ovat hyvin pystyssä. Yliopiston suunta näkyy olevan hakusessa. Henkilökunta kapinoi yliopiston johtoa vastaan (Suomen Kuvalehti 11.10.). Pakollinen sisäinen tiivistäminen voi viedä virtaa yliopiston sivupisteiltä.

Onnistuneissa fuusioissa kaikkia kukkia ei jätetä kukkimaan, vaan päällekkäisyyksiä karsitaan. Se tuo myös opetukseen kaivattuja tehoja. Tämä tiedetään monissa eteläpohjalaiskunnissa, joissa on jo jouduttu luopumaan esimerkiksi ammattikoulutuksesta.

Seinäjoen ei kannattaisi sulkea ovea yhteisiin pohjalaisiin ratkaisuihin. Henkisen pohjalaisen yhteenkuuluvuuden lisäksi myös konkretia kantaa. Keskeisiin tuotannonaloihin – energiaan ja elintarvikkeisiin – voitaisiin varmasti löytää yhteisiä kehityspolkuja.

Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun valtteina ovat tiiviit siteet alueen yrityselämään. Ketteryys on pohjalainen vahvuus. Alueen teknologiayritykset värväävät työntekijöitä ahkerasti Vaasan korkeakouluista.

Alueella on merkitystä, sillä esimerkiksi Vaasan isojen yritysten alihankkijaverkosto levittäytyy laajalle kaikkien pohjalaismaakuntien alueelle. Elinkeinotoiminta avautuu Pohjanmaalla heti, kun avaa koulun ovet. Tällainen yrityksiin ja paikalliseen elinkeinoelämään tiiviisti kiinnittynyt kasaumahyöty jää herkästi Tampereelta saamatta.

Pohjalaisalueiden eriseuraisuudesta on kirjoitettu paljon, eikä tilannetta äkkiä kohenneta. Näyttää siltä, että maakunnat ja niiden jokseenkin samankokoiset keskuskaupungit kadehtivat toisiaan. Ne lyöttäytyvät mieluummin isompien kaupunkien seuralaisiksi kuin hakevat voimaa toisistaan.

Isompien seurassa osaksi voi herkästi jäädä rengin rooli, kun varsinainen tekemisen ydin etääntyy ymmärrettävästi muualle.

Toni Viljanmaa

Kommentoi