Tilaajalle

Pääkirjoitus: Vaasa kasvaa konserniohjauksella

Vaasan kehitys on tunnetusti varsin jännittävässä tilassa sen suhteen, mihin päin kaupungin kasvukäyrä alkaa sojottaa.

Kehityksen yksi parhaimmista mittareista on väestönkasvu. Vaasa kasvoi vuoteen 2015 saakka. Neljän vuoden jälkeen asukkaita on noin satakunta vähemmän. Kehitykselle ei todellakaan voi hurrata.

Kukaan ei voi sanoa, että Vaasan kaupunki olisi silti polkenut paikoillaan. Päättäjät ovat olleet yllättävän aktiivisia ja suuri yleisökin on osallistunut innolla alueen puolustustaisteluun esimerkiksi keskussairaala-kysymyksessä.

Suuria hankkeita ja suunnitelmia on edelleen meneillään ja asuntorakentamista on paljon. Vaikka väki ei lisäänny, niin pöhinää riittää.

Myös haasteita riittää ihan synkistelyyn saakka. Kansainvälinen talous sakkaa kauppasotien ja niiden uhkien takia. Ruotsi ja Saksa ovat Suomen suurimpia vientimaita. Saksan talous on ennakkotietojen mukaan vajonnut taantumaan ja Ruotsi yskii.

Viennin vaikeudet näkyvät selvästi Vaasassa. Wärtsilä irtisanoo Suomessa enimmillään 200 toimihenkilöä, valtaosan heistä Vaasassa. Verotulojen vähyydestä johtuvat kaupungin irtisanomiset eivät koske onneksi kuin enintään 25:tä, mutta nekin ovat rikkana rokassa.

Huono kehitys näkyi tiistaisissa työttömyysluvuissa. Vaasan työttömyys kasvoi vertailukelpoiseen viime vuoden syyskuuhun verrattuna onneksi ainoastaan 14 hengellä.

Vaasan kaupungilla on tietysti rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin. Jotakin voidaan tehdä ja siihen tarvitaan toimenpiteitä, joita voi nimittää linjaksi, politiikaksi.

Kuka kaupunkia johtaa ja millä painoarvolla tai ajatuksilla? Kunnallispolitiikka on todella joukkuepeliä, yhteistyötä, mutta sitäkin on monenlaista.

Ovatko Vaasan linjan takana voimakkaat virkamiehet vai paikallispoliitikot? Onko puolueiden voimasuhteilla mitään merkitystä?

Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö on leimallinen piirre nykyisessä vaasalaisessa kunnallispolitiikassa. Tämän linjan selvin ideologinen painotus on uusi kaupunginjohdon organisaatio. Konserniohjauksen toimiala on kaupungin neljäs kivijalka. Konsernihallinnon johtajasta tulee Vaasan kakkosjohtaja.

Kun talouskritiikki Vaasan rahankäyttöä kohtaan koveni pari vuotta sitten, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r.) viittasi kaupunkikonsernin merkittäviin resursseihin.

Konserni tuo liike-elämän käytäntöjä ja ajattelua kunnalliselämään samalla, kun se tulouttaa osinkoja. Kaupungin osallistuminen laivanvarustamoon, kauppakeskushankkeeseen ja akkutehdassuunnitelmiin ovat yksityisen ja julkisen vankkaa yhteistyötä.

Tomas Häyrystä tuli Vaasan kaupunginjohtaja elokuussa 2011. Vuodesta 2012 kaupungin lainamäärä asukasta kohden on noussut yli 60 prosenttia. Liki 260 miljoonan euron velka ei ole vielä paljon, mutta se kertoo toimintatavasta.

Investoitu on ja riskejä on otettu. Kuluvan vuoden kumulatiivinen alijäämä uhkaa nousta yli 40 miljoonan euron. Pian on pakko jo kuulua hyviä uutisia, jotka kasvattavat Vaasaa isommaksi ja vahvistavat samalla verotuloin kaupungin taloutta.

Jari Jurkka

Kommentoi