Tilaajalle

Pääkirjoitus: Talouden tummat pilvet varjostavat sopimuspöytiä

Teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat päättyneet, eikä uutta sopimusta näy. Tämä ei tarkoita välitöntä lakon uhkaa, vaan sopimukseton tila on melko tavallista kiperissä palkkaneuvotteluissa.

Työtekijäpuolen Teollisuusliiton ylityökielto alkoi maanantaina. Se koskee teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosten sekä puolustusministeriön työpaikkoja. Noin 100 000 henkilön ylityökielto päättyy perjantaina 15. marraskuuta.

Suomen vientiteollisuuden selkärangasta huolehtiva Teknologiateollisuus kertoo hakevansa sopimuksista sellaista ratkaisua, että yritykset voisivat pärjätä kilpailussa, vaikka talous sakkaisi.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle painottaa sitä, että yritysten kustannusten pitää pysyä kurissa, jotta vältyttäisiin uudelta kilpailukykysopimukselta – tai työttömyydeltä. Työntekijäpuoli moittii työaikaan liittyviä muutosesityksiä.

Talouden heikkenevä tila heijastuu neuvotteluihin. Vuonna 2017 Suomen talous kasvoi kolmen prosentin vauhtia ja viime vuonnakin kasvu oli liki kaksi prosenttia. Ensi vuodeksi on arvioitu vain prosentin kasvua. Se ei riittäisi pitämään työllisyyttä edes nykytasolla, vaikka pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tähtää jopa 60 000 uuteen työpaikkaan 2023 mennessä.

Julkisella puolella vientialojen näkemysten korostaminen herättää perinteisesti närää. Lähihoitajien järjestö SuPer ja sairaanhoitajien Tehy vaativat mies- ja naisalojen palkkaeron kaventamista tasa-arvo-ohjelmalla. Katse kääntyy Rinteen hallitukseen: järjestöjen mukaan valtion tulisi panostaa 10 vuoden ajan aluksi 100 miljoonaa euroa, myöhemmin 150 miljoonaa euroa vuodessa naisvaltaisen alan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksiin yli miesvaltaisten vientialojen korotustason

Palkkatoiveet asettaa hankalaan vaakaan se tosiasia, että Suomen julkiset menot ovat Euroopan huippua.

Vuonna 2018 Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat Ranskan jälkeen toiseksi korkeimmat EU:ssa. Osuus oli 53,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Keskuskauppakamari laskee, että julkisia menoja tulisi leikata jopa 8,6 miljardilla eurolla, jotta saavutettaisiin Ruotsin taso.

Kakkua on ensin kasvatettava ennen kuin sitä voi jakaa.

Toni Viljanmaa

Kommentoi