Tilaajalle

Pääkirjoitus: Suomen ja Ruotsin talouden sidos näkyy alavireessäkin

Meriväylä Vaasan ja Uumajan välillä on kovassa käytössä, vaikka syysmyrsky viivästytti matkustamista viikonloppuna. Myös pohjalaisyritysten yhteydet Ruotsiin ovat tiivistyneet. Kuhina on näkynyt vaikkapa Kauhavan Power Parkissa tai Ähtärin eläinpuistossa. Vapusta 2021 kulkunsa aloittava uusi Merenkurkun laiva vahvistaa naapureiden yhteyttä. Hidastuva talous kuitenkin varjostaa näkymiä sekä Suomessa että Ruotsissa, joka on ajautumassa yllättävän nollakasvun uralle.

Nollakasvu lisäisi väistämättä työttömyyttä. Molemmissa maissa työttömyysaste liikkuu vajaassa seitsemässä prosentissa. Viime vuonna molemmat maat olivat hyvällä reilun parin prosentin kasvussa.

Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani, joten Pohjalahden takaiset näkymät vaikuttavat väistämättä Suomeen. Ruotsin osuus Suomen ulkomaankaupasta on 10 prosenttia. Kauppa on ollut Suomelle alijäämäistä vuodesta 2012 lähtien. Viime vuonna Suomi toi Ruotsista tavaraa ja palveluita 7,2 miljardin euron edestä ja vei Ruotsiin 6,6 miljardin eurolla suomalaisia tuotteita.

Viennissä on vielä kasvunvaraa, vaikka Ruotsi onkin tällä hetkellä Saksan jälkeen tärkein vientikohteemme.

Molemmat Pohjoismaat ovat vahvoja vientitalouksia, jotka reagoivat heti maailmantalouden ja -politiikan muutoksiin.

Ruotsilla on muutamia kilpailuetuja, joita Suomen taloudella ei ole. Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi ja se pystyy oman valuuttansa avulla säätelemään joustavasti vientituotteidensa kysyntää.

Kotimarkkinat ovat suuremmat ja Ruotsin ikärakenne on Suomea edullisempi. Syntyvyys on eurooppalaisittain korkealla tasolla. Ruotsin avomielinen maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa toisaalta suurempia kustannuksia kuin Suomen varovaisempi ulkomaalaispoliittinen linja.

Suomen ja Ruotsin taloudet ovat niin vahvasti linkittyneet toisiinsa, että toisen yskiminen vaikuttaa toiseen. Pienemmässä Suomessa köhä on kovempi. Maiden tärkeimmät kauppakumppanit ovat suurelta osin samoja. Esimerkiksi Saksan hiljentyminen vaikuttaa sekä Suomeen että Ruotsiin.

Euroopan hiljentyessä markkinoita pitäisi pystyä avaamaan aktiivisesti Aasiasta ja Yhdysvalloista. Mahdollisia yhteisiä ponnisteluja hidastaa se, että Suomen ja Ruotsin yritykset ovat usein kilpailijoita. Silti Suomessa ja Ruotsissa kannattaa huomioida myös yhteiset edut, joita naapurit voivat edistää.

Toni Viljanmaa

Kommentoi