Tilaajalle

Pääkirjoitus: Peliaika voi loppua kesken

Britannian ja EU-komission väliset brexit-neuvottelut päättyivät sopuun odotetusti. Näin unioni välttyi huonoimpana pitämältään vaihtoehdolta eli sopimuksettomalta EU-erolta. Siirtymäaikaa riittää vuoden 2020 loppuun.

Nyt Britannia voi palata lähtökuoppiin. Maan parlamentti kokoontuu lauantaina ylimääräiseen neuvotteluun äänestämään brexitin kohtalosta.

Britannian pääministeri Boris Johnson uhkui torstaina toiveikkuutta. Twitterissä Johnson hehkutti heti sovun syntymisen jälkeen, että parlamentin pitäisi saattaa brexit loppuun lauantaina. Tämän jälkeen maa voisi siirtyä ”muihin prioriteetteihin”.

Britannian odotetaan eroavan EU:sta lopullisesti lokakuun viimeisenä päivänä. Tämä on myös Johnsonin päämäärä.

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko brexit floppaa jälleen kerran, tai Johnson tekee historiaa ja vie Britannian pitkään valmisteleman EU-eron päätökseen aikataulussa. Peliaika voi jäädä liian vähiin.

Perustellusti voi kysyä, kykeneekö pääministeri toteuttamaan brexitiä edeltäjäänsä yhtään paremmin. Sopimukselleen Johnson tarvitsee parlamentin enemmistön tuen. Entisen pääministerin Theresa Mayn sopimukset parlamentti hylkäsi kolmesti.

Brysselin huippukokoukseen osallistunut pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi torstaina medialle, ettei ”brittiparlamentissa löydy varmaa enemmistöä sopimuksen taakse”.

Yksi Johnsonin erosopimuksen näkyvimmistä vastustajista on ollut työväenpuolueen johtaja Jeremy Corby. Varsinainen rikka Britannian hallituksen rokassa on myös Pohjois-Irlannin unionistipuolue (DUP).

Sen vastarinta voisi jatkuessaan viivästyttää brexitin hyväksymistä toden teolla.

Puolue ilmoitti vastustavansa sopimusta vielä senkin jälkeen, kun EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli kertonut järjestelyistä Irlannin ja Pohjois-Irlannin kiistellyllä raja-alueella.

Jos brittiparlamentti lauantaina hylkää Johnsonin erosopimuksen, on edessä nöyrtyminen. Pääministeri joutuu lain mukaan anomaan unionilta lisäaikaa brexitille.

Toteutuessaan brexitin vaikutukset tuntuvat laajasti levottomana liikehdintänä talouselämässä, yrityksissä ja yliopisto- ja korkeakoulumaailmassa. Epäilemättä se aiheuttaa myös vetäytymisiä Britanniasta.

Brexit oli yksi peruste myös Wärtsilän yt-neuvotteluille, joiden on arvioitu vähentävän Suomesta enintään 200 työsuhdetta. (Pohjalainen 26.9.2019).

Johanna Jurkka

Kommentoi