Tilaajalle

Pääkirjoitus: Naiset haastavat miehet palkkasopimuspöydissä – Tehyn ja SuPerin vaatimukset saavat voimaa verotilastoista

Työmarkkinoilla on kehkeytymässä näkyvä kiista mies- ja naisvaltaisten alojen välillä. Hoitajat vaativat palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Kiista voi saada julkisuudessa yllättävää pontta verotiedoista: 50 suurituloisimman joukossa on vain kolme naista. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn mukaan naisen euro on nyt 84 senttiä.

Lisämaustetta tuo se, että Teknologiateollisuuden pääneuvottelija Minna Helle toimi aiemmin Tehyn tiukkana edunvalvojana.

Teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat päättyneet, eikä uutta sopimusta näy. Teollisuusliiton ylityökielto alkoi maanantaina. Noin 100 000 työntekijän ylityökielto päättyy perjantaina 15. marraskuuta.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus kertoo hakevansa sopimuksista sellaista ratkaisua, että yritykset pärjäisivät, vaikka talous sakkaisi. Työmarkkinajohtaja Helle painottaa sitä, että yritysten kustannusten pitää pysyä kurissa, jotta vältyttäisiin uudelta kilpailukykysopimukselta, eikä ajauduttaisi työttömyyteen. Työntekijäpuoli syyttää työnantajaa yrityksistä murentaa sopimusjärjestelmä ja heikentää työehtoja.

Talouden tila heijastuu neuvotteluihin. Vuonna 2017 talous kasvoi kolme prosenttia ja viime vuonnakin kasvu oli liki kaksi prosenttia. Ensi vuodeksi on arvioitu vain prosentin kasvua. Se ei riitä pitämään työllisyyttä edes nykytasolla, vaikka pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tähtää 60 000 uuteen työpaikkaan 2023 mennessä.

Julkisella puolella närästää vientialojen näkemysten korostaminen. Tehy ja lähihoitajien järjestö SuPer vaativat mies- ja naisalojen palkkaeron kaventamista. Katse kääntyy Rinteen hallitukseen. Järjestöjen mukaan valtion tulisi panostaa 100 miljoonaa euroa lisää 10 vuoden ajan, ja myöhemmin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Hoitoalan sopimuksen pitäisi nostaa palkkoja yli miesvaltaisten alojen 1,8 prosenttia vuodessa.

Palkkatoiveille tekee hallaa se, että Suomen julkiset menot ovat jo nyt Euroopan huippua. Vuonna 2018 Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat Ranskan jälkeen toiseksi korkeimmat EU:ssa. Osuus oli 53,6 prosenttia bkt:sta. Keskuskauppakamari laskee, että julkisia menoja tulisi leikata jopa 8,6 miljardilla eurolla, jotta saavutettaisiin Ruotsin taso.

Veropäivän jälkilöylyissä hoitajien palkkatoiveille voi silti löytyä kansan tuki etenkin, kun hoidon taso laahaa ja tekijäpula hoitoalalla pahenee. Jakamisen lisäksi myös kakun kasvattamiseen pitäisi silti löytyä voimaa.

Toni Viljanmaa

Kommentoi