Tilaajalle

Pääkirjoitus: Kohtuuttoman kova veto

Palosaaren kirjastoa uhkaa jälleen sulkeminen. Vaasa perustelee ehdotusta säästösyillä ja lyhyellä etäisyydellä pääkirjastoon.

Totuus kuulostaa tylyltä. Eurot puhuvat. Vanha, 1929 avattu kirjasto saa lähteä arkkitehti Carl Schoultzin piirtämästä, Museoviraston suojelemasta arvotalosta.

Palosaaren kirjastolla on symboli- ja tunnearvoa. Se on osa suomalaista kirjastosaagaa, helmi hyvinvointiyhteiskunnan, kansansivistyksen ja lukukulttuurin historiassa.

Vaasa on edelläkävijä Suomen kirjastolaitoksen historiassa muutenkin. Maan ensimmäinen yleinen lainakirjasto perustettiin 1794 Vaasaan. Kirjoja lainattiin kaikille.

Pitääkö Palosaaren kirjasto lakkauttaa, kaiken tämän jälkeen? Kirjaston säilyttämisen puolesta mielenilmauksin ja adressein jo toista kertaa kolmen vuoden sisällä taistelevan Palosaaren asukasyhdistyksen mielestä se olisi kohtuuttoman kova veto.

Tietenkin se olisi myös surullista.

Suomen kirjastolaitos elää murroskautta. Yleisten kirjastojen määrä on vakiintunut noin 700:n tasolle. Vielä 1960–70 -luvuilla Suomessa toimi 3000–4000 kirjastoa.

Samaan aikaan kirjastojen aukiolotuntien määrä on omatoimikirjastojen takia kasvanut rajusti. Omatoimiaukiolot ovat lisänneet käyttöä, mutta eivät kävijä- ja lainausmääriä.

Lainauksia laskee koko maassa e-aineistojen suosion lisääntyminen. Lainausten ja kävijöiden määrät ovat vähentyneet myös Palosaaren kirjastossa.

Palosaarella ongelmana on kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Marita Aholan mukaan se, ettei sokkeloista ja vaikeasti valvottavaa tilaa ei ole mahdollista muuttaa omatoimikirjastoksi (Pohjalainen, 16.10).

Palosaari ei ole yksin. Sivukirjastojen sulkemista pohditaan yhä useammassa kunnassa. Kysymys nähdään myös eettisenä: saako pyhättöihin kajota? Ainakaan kirjastot eivät ole pysyneet muuttumattomina. Murrosten pyörteissä niistä on tullut jonkinlaisia kansan olohuoneita, tapahtumakeskuksia.

Vaasassa ihmettelyä on herättänyt se, mitä säästöä Palosaaren kirjaston sulkemisesta syntyy. Työntekijät siirtyvät pääkirjastoon ja arvotalon kunnossapitokin vie rahaa. Yksi vastaus voi olla se, ettei eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle palkata ketään.

Jos kirjasto päätetään sulkea, pelkoa talon jäämisestä pitkäksi aikaa tyhjilleen tuskin on. Pohjalaisen saamien tietojen mukaan rakennuksen käytöstä vastuussa oleva talotoimi aikoo varata tilat ensisijaisesti kaupungin oman palvelutuotannon tarpeisiin.

Talon perään ovat kyselleet jo myös potentiaaliset vuokralaiset.

Johanna Jurkka

Kommentoi