Tilaajalle

Pääkirjoitus: Iskulla kurdialueille voi olla dramaattisia seurauksia

Turkin hyökkäyksellä Syyrian pohjoisrajan kurdialueille voi olla laajamittaisia, arvaamattoman dramaattisia suurvaltapoliittisia seurauksia.

Yksi suurimmista hämmennyksen aiheista on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin poukkoileva käytös. Käytännössä Trump antoi Turkille hyökkäysluvan kertomalla presidentti Recep Tayyip Erdoğanille, että Yhdysvallat vetää tarkkailijansa pois kurdialueilta.

Yhdysvaltain Nato-liittolainen oli valmistellut hyökkäystään kauan, eikä jättänyt tilaisuutta hyödyntämättä. Hyökkäyksen jälkeen Trump kiirehti vakuuttamaan, ettei tue Turkin toimia – vaikka oli siis tehnyt sen jo. Virheliike saattaa vielä maksaa Trumpille uran valtionpäämiehenä.

Kysymys vallankäytöstä Turkin kurdialueilla ei tietenkään ole yksiselitteinen. Kyse on geopoliittisesti värittyneestä fanaattisesta valtapelistä, jonka motiivit yltävät syvälle historiaan. Turkille ajatus kurdien itsehallintoalueen hyväksymisestä Pohjois-Syyriassa on aina ollut vastenmielinen.

Kriisin keskipisteessä on 480 kilometriä pitkä ”turvavyöhyke”, jonka Turkki haluaa valloittaa kokonaan itselleen. Turkki on raivannut vyöhykkeeltä kurdijoukot, joita pitää itselleen uhkana. Se tarvitsisi aluetta kipeästi myös maahan paenneille parille miljoonalle Syyrian pakolaiselle.

Epäilyitä siitä, etteivät Yhdysvallat ja Turkki olisi päässeet sopuun yhdessä valvotun vyöhykkeen koosta, on nyt esitetty.

Kurdijoukkojenkin julkisivussa on tahra: Turkin ohella monet länsimaat pitävät niitä terroristijärjestönä pidetyn Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) versona.

Pelot kriisin seurauksista eivät tosiaankaan ole aiheettomia. Yksi suurimmista peloista on ulkoministeri Pekka Haavistonkin (vihr.) väläyttämä muistutus siitä, että Pohjois- ja Koillis-Syyrian konflikti pakottaa syventyessään siviilit joukkopakoon sotatoimialueilta ja kotiseuduiltaan. Näin on jo käynyt.

Tämä voi johtaa uuteen, massiiviseen pakolaisaaltoon myös Eurooppaan (HS 10.10.).

Toinen selkeä uhkakuva koskee terroristijärjestö Isisin vahvistumisvaaraa. Hyökkäys voi tehdä tyhjäksi Syyrian kurdien vuosia jatkuneen sinnikkään Isisin vastaisen taistelun, jos terroristijärjestö pääsee hyödyntämään hajaannusta. Taisteluissa kurdit onnistuivat nujertamaan Isis-kalifaatin.

Palkkioksi kamppailuistaan iskun järkyttämät kurdit tuntevat nyt varmasti saaneensa kylmää kyytiä sekä lännestä, että idästä. Venäjä on kieltäytynyt uutistoimisto Rian mukaan sekaantumasta konfliktiin.

Miten konflikti sitten etenee? Asiantuntijat uskovat, ettei Turkki Yhdysvaltain miellyttämispyrkimyksessään uskalla edetä pitkälle. Kyse voi olla parista viikosta (Yle 9.10.).

Oma roolinsa on myös pienillä mailla, kuten Suomella. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomi ei myönnä Turkkiin uusia aseiden vientilupia. Ehkä myös valtioneuvoston jo myöntämät luvat olisi syytä perua. Muussa tapauksessa voi näyttää siltä, että Suomi tukee sotatoimia.

Johanna Jurkka

Kommentoi