Tilaajalle

Pääkirjoitus: Avoimet verotiedot kertovat suoraan, kuinka hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan ja miten Suomen verotusta voisi kehittää

Maanantaina se taas koittaa, kansallinen kateuspäivä. Vai onko päivä suorastaan malliesimerkki suomalaisesta avoimuudesta?

Aamulla verotiedot lävähtävät median ruodittaviksi ja kansan puntaroitaviksi.

Avoimia tulotietoja kritisoidaan ihmisten tirkistelynhalun tyydyttämisestä. Avoimuudella on kuitenkin yhä vankat perusteensa.

EU:n tietosuoja-asetus tulee nyt mukaan kansalliseen näytelmään. Yli 100 000 euroa ansainneet ovat voineet pyytää verohallinnolta, että se ei luovuttaisi heidän verotietojaan medialle. Tätä pienempiä tuloja verottaja ei anna suoraan tiedotusvälineille. Media saa myös nämä tiedot, mutta toimittajien täytyy tietää, kenen tietoja se pyytää.

Ilmeisesti kolmisensataa suomalaista vastusti tietojen luovuttamista. Kaikkiin pyyntöihin on ilmeisesti suostuttu.

Verohallinnon linjaukseen liittyy ongelmia. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan EU:n tietosuoja-asetuksen ei pitäisi estää tietojen luovuttamista, jos tietoa käytetään journalistisiin tarkoituksiin (Kauppalehti 30.10.).

Pulmallista on myös se, että emme tiedä, millä perusteilla verotietoja jätetään luovuttamatta medialle. Julkisuudessa on vilahdellut terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä syitä. Verottajan olisi syytä kertoa tarkemmin, miksi pyyntöihin on suostuttu.

Tulolistausten brutaalista avoimuudesta voi olla myös ylpeä. Tuloerot ovat Suomessa maailman pienimpiä. Se, että tiedämme, kuinka raha liikkuu auttaa meitä ymmärtämään, millä hyvinvointipalvelut rahoitetaan. Verolistojen kärjessä olevat suomalaiset maksavat veroillaan ison osan hyvinvointipalveluista. Ja kuten tiedetään, tämä rahoituspohja on rapautumassa.

Verotiedot antavat päättäjille hyvän tietopohjan verotuksellisiin uudistuksiin. Yksi sitkeä keskustelunaihe on ansio- ja pääomatulojen erilainen kohtelu.

Palkkaverot kasvavat sitä mukaa, kun tulot kasvavat, mutta pääomatulojen suurin veroprosentti on 34. Tämä peritään, jos pääomatulot eli esimerkiksi vuokratulot ja osakkeiden, asunnon tai yrityksen myyntitulot ylittävät 30 000 euroa.

Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala pitää ansio- ja pääomatuloverojen erilaista kohtelua verotuksen isona epäkohtana. Tuloja on siirretty sen vuoksi 1990-luvulta lähtien osakeyhtiöihin ja holding- eli hallintayhtiöihin (Yle 3.11.).

Palkkaverotus on Suomessa ankaraa, mutta pääomatuloverotus ja listaamattomien yritysten osinkojen veroetu keventävät kokonaisuutta. Täytyy toki huomioida, että yrittäjä maksaa lisäksi 20 prosenttia yhteisöveroa. Tilannetta pitkään kritisoinut Tuomala arvioi, että nykytilanne rohkaisee kerryttämään passiivista varallisuutta sen sijaan, että yrittäjä investoisi kasvuun. Professorin väite pitää arvioida tarkasti, sillä verotuksen tulisi rohkaista investoimaan.

Palkka- ja pääomatuloverot tulisi saada lähemmäksi toisiaan. Kansantalouden kannalta olisi tärkeää, että työ ja yrittäminen kannattaisivat kauttaaltaan paremmin. Lisääntyvä työ kasvattaa verotuloja, vaikka veroaste alenisikin.

Kansallinen veropäivä on hyvin suomalainen ilmiö, joka avoimuudessaan voi olla yksi syy siihen, että harmaa talous ei Suomessa menesty. Suomi kuuluu yhä maailman korruptoitumattomimpiin maihin. Tämä on omiaan vahvistamaan käsitystä oikeudenmukaisuudesta Suomessa.

Toni Viljanmaa

Kommentoi