Tilaajalle

Yksi pärjää pimeimmässä nurkassa, toinen tahtoo juopua päivittäin – Riikka Lehtovaara asuu viherkasvien valloittamassa kodissa

Ihmisellä pitää olla joku harrastus ja intohimo elämässään. Usein se saa myös näkyä kodin sisustuksessa. Osa rakastaa vintagea, osa klassisempaa skandinaavista tyyliä.

Sitten ovat viherhöperöt, sellaiset kuin Riikka Lehtovaara. Tamperelaisen Lehtovaaran kotona vihreys on isossa roolissa. Viherkasveja on melkein jokaisella laskutasolla, jakkaran päällä, amppeleissa, mikä missäkin. Rakkaus viherkasveihin asuu täällä.

–En koe, että olisin mitenkään vihersisustanut tai miettinyt esteettisiä seikkoja. Sijoitan kasveja sinne, minne ne mahtuvat ja missä ne parhaiten pärjäävät, Lehtovaara kertoo.

Jokaisella viherkasvilla on siis mahdollisimman optimaalinen paikka. Esimerkiksi tuonenlilja on siitä harvinainen kasvi, että se tykkää olla melkein pimeässä. Se viihtyy ruokailutilan synkimmässä paikassa.

–Kasvilamppuja olisi vielä enemmän, jos niille olisi pistorasioita, Lehtovaara toteaa.

Turhamainen prinsessa vaatii vaivaa

Viherkasveja on siis paljon, mutta niiden määrästä ei tehdä nyt mitään numeroa. Lehtovaara tuntee jokaisen, mutta ei vielä kaikkia latinaksi.

Viherkasviharrastus on hänen sanojensa mukaan sukuvika. Kaiken alku ja juuri on amppelissa ruokatilan ikkunan paraatipaikalla.

–Kultaköynnös on kotoisin lapsuudenkodistani, ja sen pentuja on pitkin poikin Suomea.

Suosikkiviherkasviaan Lehtovaara ei uskalla nimetä. Esimerkiksi alokasiaa hän nimittää turhamaiseksi prinsessaksi.

Kasvien eteen pitää nähdä vähän vaivaa ja ottaa selvää asioista. Mitään söpöstelyä Lehtovaaralta on turha odottaa.

–Vaikka viherkasvit ovatkin eläviä asioita, joilla on erilaisia vaatimuksia, en oikein ymmärrä sitä, että niiden kimpussa hössötetään tai että niistä puhutaan sosiaalisessa mediassa kuin lapsista.

Haaveissa valoisa viherhuone

Lehtovaara junailee lähes päivittäin Tampereen ja Helsingin väliä, joten hänen harrastuksensa ei voi olla tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu.

Viherkasviharrastus on kulkenut mukana aina opiskelija-asunnosta lähtien. Kunnolla se vei mennessään seitsemän vuotta sitten, kun perhe muutti omakotitaloon. Kuin huomaamatta viherkasvit ottivat isompaa sijaa, kun kerrankin tilaa oli.

–Aiemmassa kodissa oli paljon ahtaammat tilat, joten siellä piti olla maltillisemmin.

Jos Lehtovaara saisi itse päättää, rakentaisi hän ison kylmäkuistin tai jonkun muun viherhuoneen, jonne tulvisi valoa.

–Se olisi ihan paratiisi.

Kastele mieluummin harvoin

Lehtovaaralla ei ole suoranaista viherkasvien ostokieltoa. Tai siis on, mutta muut perheenjäsenet eivät välttämättä huomaa, jos joukkoon eksyy uusi kasvi.

–Näitä on jo niin paljon, että muut eivät pysy perässä, mikä on uusi ja mikä vanha.

Sitä paitsi osa Lehtovaaran emokasveista on ahkeria lisääntymään. Juorun alkuja on nytkin keittiön ikkunalaudalla. Itse juoru on tullut tiensä päähän ja matkalla kompostiin.

–Niiden pelastaminen taitaa olla melko epätoivoinen yritys, Lehtovaara huokaisee.

Viherkasviharrastaja ei ole koskaan valmis. Lehtovaarakin myöntää olevansa koko ajan parempi, mutta ei vielä hyvä. Moni kasvi on kuollut Lehtovaaran kasteluinnon vuoksi. Siihen liittyykin isoin oppi.

–Kun tekee mieli kastella, niin odota vielä viikko. Ehkä kaksi. Juo itse lasi vettä, älä anna sitä kasville. Hanki läträämisen halun tyydyttäjäksi esimerkiksi rohtosammakonputki. Se on suokasvi ja melkoinen juoppo. Kastele sitä ja anna muiden olla rauhassa.

Voiko viherkasveille olla allerginen?

Millaisia oireita viherkasveista voi saada, Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa?

–Oireet ovat tyypillisiä allergiaoireita eli nuhaa ja ihottumaa sekä astmaoireita. Ihottuma ilmenee yleensä niillä alueilla, missä kasvi on ollut kosketuksissa iholla. Käsi-ihottumaa on etenkin ammattilaisilla.

Onko jotain tiettyjä huonekasveja, jotka aiheuttavat muita enemmän allergiaoireita?

–Limoviikunaa (kuvassa) pidetään erityisesti allergisoivana. Myös kasvien maitiaisnesteet saattava aiheuttaa allergia- ja astmaoireita. Maitiaisnestettä erittäviä kasveja ovat fiikukset, jukkapalmut, tyräkit, traakkipuu sekä viirivehka. ?Voimakkaasti tuoksuvat kukkivat huonekasvit voivat aiheuttaa oireita tuoksuherkille ja astmaa sairastaville. Siitepölyallergisille voi tulla allergiaoireita esimerkiksi kedoilta poimituista kukista siitepölyaikana.

Kuinka harvinainen viherkasviallergia on?

–Väestökyselyn perusteella 1,6 prosenttia vastaajista ilmoitti saavansa oireita huonekasveista. Se on siis vastaajan oma tuntemus. Varsinaista viherkasviallergiaa ilmenee lähinnä kukkakauppiailla ja joskus huonekasveja puhdistavilla siivoojilla.

Mitä tehdä jos huomaa allergisoituvansa viherkasveille?

–On hyvä aloittaa siitä, että siirtää kasvin tilaan, jossa ei oleskella paljon. Viherkasvien käsittelyssä on hyvä muistaa suojaus, varsinkin jos ilmenee käsi-ihottumaa.

–Mitään ei tarvitse välttää varmuuden vuoksi. Edellä mainitut huonekasvit voivat sopiakin joillekin allergisille. Allergiat ovat yksilöllisiä ja tässä tapauksessa koskettavat hyvin pientä väestön osaa.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta