Tilaajalle

Video: Suojatien koroke on pyörätuolilla kulkevalle usein vaaran paikka – Seinäjoen vammaisneuvoston puheenjohtaja haluaa katuverkoston ja julkiset rakennukset kuntoon liikuntarajoitteisille

SEINÄJOKI

Liikuntarajoitteisilla riittää vaikeuksia Seinäjoella.

Pyörätuolilla kulkevalle ongelmakohtia ovat erityisesti katukiveykset ja suojateiden korokkeet. Myymälöistä puhumattakaan. Seinäjokelainen Markku Mäenpää, 66, on 15 viime vuoden aikana löytänyt kiertoreitit, joista pyörätuolilla pääsee kulkemaan, mutta ostoksilla hän käy mieluummin Vaasassa.

– Reittisuunnittelu on tärkeää. Pitää muistaa, mistä pääsee ja mistä ei. Aika paljon hankaluuksia olisi, jos lähtisi matkaan summittain.

Seinäjoella pyörätuolilla kulkua haittaavat tuon tuosta muun muassa kynnykset, kivetykset, portaat ja roudan nostamat kaivonkannet.

Mäenpää huomauttaa, että sähkömopo, jolla hän ennen kulki, oli pyörätuoliakin kiikkerämpi ja herkempi kaatumaan. Kelattavan pyörätuolin kapeat renkaat taas jäävät helposti esimerkiksi laattojen saumojen tai asfaltin rakoihin.

Esteet eivät johda ainoastaan kiertoteiden käyttämiseen vaan ne voivat aiheuttaa myös vakavia vaaratilanteita. Monissa paikoissa jalkakäytävälle johtava luiska on liian jyrkässä kulmassa. Niissä pyörätuoli voi kipata ympäri. Näin on käynyt Mäenpäälle useasti.

 

Videolla Mäenpää näyttää paikan uimahallin takana, jossa hän on kaatunut pyörätuolillaan. Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

 

Liian jyrkkiä luiskia on Mäenpään mukaan paljon, muun muassa Itikan risteyksessä sekä Matti Visannin kujan ja Puskantien risteyksessä. Jälkimmäisessä hän kaatui muutama vuosi sitten lyöden päänsä pahasti. Ambulanssi kiidätti miehen sairaalaan, jossa hän oli pari päivää tarkkailussa.

Uimahallin takana olevalle jalkakäytävälle noustessaan Mäenpää on kaatunut viimeksi tänä syksynä. Reitti on miehelle tuttu, mutta muistisairauden vuoksi hän erehtyi ajamaan jo aiemmin vaaralliseksi toteamastaan luiskasta.

Mahdottomien luiskien vuoksi Mäenpään on joissain risteyksissä mentävä suojatien vierestä autokaistaa. Hän kuitenkin kysyy, kuka korvaa vahingot, jos auto silloin ajaa hänen päälleen, kun hän ei ole suojatiellä.

– Joudun tekemään niin monessa paikassa, esimerkiksi Itikan risteyksessä.

Nykyään uimahalliin mennessään hän käyttää autoluiskaa. Näin hän toimii myös monessa muussa paikassa. Mäenpää hämmästelee sitä, miksi autoilijoiden luiskat ovat usein parempia kuin kevyen liikenteen.

Hän huomauttaa, että jyrkät kiveykset häiritsevät myös lastenvaunuilla tai polkupyörällä mentäessä.

 

Yhteydenotot kaupunkiin eivät aina johda toimenpiteisiin

 

Mäenpää kertoo informoineensa kaupunkia jokaisesta tietoonsa tulleesta kaatumisesta – omistaan ja muiden – vaihtelevalla menestyksellä. Vakavin tapaturma Mäenpäälle sattui vuosia sitten oman taloyhtiön pihassa. Mäenpää kaatui pihaan liittyessään ja löi päänsä. Vaimo löysi hänet pesuhuoneesta makaamassa tajuttomana pyörätuolin vieressä. Lattialla oli iso verilammikko.

Mäenpää ei muista, miten hän pääsi sisään ja onko joku mahdollisesti auttanut häntä ulkona pyörätuolin kyytiin. Sairaalareissu siitä joka tapauksessa tuli. Silloin kaupungilta tartuttiin toimeen nopeasti ja jyrkkä kiveys loivennettiin.

Mäenpää ihmettelee, että pyörätuolilla ei pääse esimerkiksi kaikkiin fysioterapialiikkeisiin, jonka palveluita vammaiset usein tarvitsevat. Mäenpää itse asioisi mieluusti urheiluliikkeessä. Sähköpyörätuolisalibandya pelatessa mailoja menee poikki tiuhaan. Uudet Mäenpää käy ostamassa Vaasasta.

Seinäjoen vammaisneuvoston puheenjohtajana Mäenpää on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja pyytänyt päästä suunnittelu- tai rakennusvaiheessa tutustumaan uusien julkisten rakennusten ja niihin johtavien kulkureittien esteettömyyteen.

Hänen mukaansa tämä ei useinkaan ole onnistunut. Toisaalta mukaan pääsy ei aina ole auttanutkaan. Näin kävi esimerkiksi Paukanevan esteetöntä kulkureittiä rakennettaessa. Mäenpää kuului tuolloin Lakeuden elämysliikunta ry:n johtokuntaan ja penäsi, että pyörätuolilla kulkeville tehtäisiin riittävästi levähdystasanteita. Mäenpään mukaan lintulavan läheisyydessä oleva levähdyspaikka on kuitenkin niin kalteva, ettei pyörätuoli pysy siinä paikoillaan. Kaiteita ei ole.

– Siinä jos päästää pyöristä irti, suistuu nevalle. Se on aivan järjetöntä. Ja reittiin on saatu EU-tukea.

Mäenpään mukaan yhden kerran vammaisneuvostoon on oltu yhteydessä ja peräti kutsuttu testaamaan tilojen esteettömyyttä. Näin toimi Seinäjoen Helluntaiseurakunta remontoidessaan tilojaan.

Viimeksi Mäenpää on koettanut puuttua Ideaparkkiin johtavan tien katukiveyksiin. Ohi kulkiessaan hän huomasi, että suojateiden kynnykset olivat niin korkeat, ettei niistä pyörätuolilla pääsisi.

– Soitin kaupungille ja kysyin, onko tarkoitus, etteivät vammaiset pääse sinne ollenkaan.

Mäenpään mukaan asia on sittemmin korjattu.

 

Videolla Mäenpää kertoo, mitkä paikat ovat hänelle Seinäjoella tärkeitä. Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

 

S-kiekon pitkäaikaisena kannattajana Mäenpää on suivaantunut siitä, että vuonna 2018 peruskorjattu Jouppilanvuoren jäähalli on esteettömyyden kannalta edeltäjäänsä, nykyistä harjoitushallia, huonompi. Mäenpää ei pyynnöstään huolimatta päässyt tutustumaan hallin inva-ratkaisuihin rakennusvaiheessa.

– Inva-vessaan ja kahvioon ei pääse pyörätuolilla. Kahvioon johtaa hallista rappuset ja ulko-ovella taas on liian korkea kynnys. Inva-katsomo taas on tehty katsomon päätyyn maalivahdin taakse. Siitä edestä kulkee koko ajan ihmisiä. Pleksi aaltoilee niin, että sen läpi on vaikea nähdä.

– Nämä olisi voitu korjata, jos olisin päässyt rakennusvaiheessa pyörätuolilla testaamaan.

Mäenpää kertoo käyneensä 15 vuoden ajan katsomassa jokaisen miesten edustusjoukkueen pelin ja pelaajista on tullut "hyvänpäiväntuttuja". Mäenpään mukaan myös pelaajia harmitti, että heidän pitkäaikaisen faninsa katselukokemus huononi. Niinpä seura järjesti Mäenpäälle oman katsomon kaukalon kulman kohdille yläkertaan. Paikka on Mäenpään mukaan loistava, joskaan ei yhtä lähellä pelaajia kuin vanhalla jäähallilla, jossa inva-katsomo on kaukalon kulmalla samalla tasalla. Siellä pelaajat tulivat usein maalin jälkeen lyömään Mäenpään kanssa "ylävitoset" pleksin läpi.

– Se oli hienoa.

 

Videolla Mäenpää vertailee uutta ja vanhaa jäähallia invalidin näkökulmasta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

 

Mäenpää on tehnyt jäähallista huomautuksen Valviraan, joka vei asian eteenpäin yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Se ei johtanut toimenpiteisiin.

Jäähalli on Mäenpäälle tärkeä paikka paitsi jääkiekkopelien takia, myös siksi, että siellä hänen kehonsa saa samalla kylmähoitoa. Kylmä helpottaa Mäenpään kipuja ja ilman särkyjä uni on parempaa. Uimahallin kylmä-altaassa hän saattaa viettää 15 minuuttiakin. Mäenpää kertoo viettäneensä jäähallissa hiljattain peräti 14 tuntia viikonlopun aikana pelejä katsellen. Vessassa Mäenpään on kuitenkin käytävä vanhalla jäähallilla pihan toisella puolella.

Mäenpää on ollut pyörätuolissa 15 vuotta. Silloin ääreishermosairauden myötä jalat lakkasivat kantamasta. Vain vedessä Mäenpää pystyy kävelemään. Niinpä uimahalli ja jäähalli ovat Mäenpäälle "henki ja elämä".

 

Seinäjoen kaupungilla ei ole esteettömyyssuunnitelmaa

 

Seinäjoen kaupungilla esteettömyydestä vastaa katuverkostojen osalta yhdyskuntatekniikka ja julkisten kiinteistöjen osalta kaupunginarkkitehti.

Kaupungilla on uusi palautejärjestelmä , jonka kautta voi esittää huomioita esimerkiksi katuverkoston ongelmakohdista.

Suunnittelupäällikkö Keijo Kaistilan mukaan myös puhelimitse voi olla yhteydessä.

Kaistilan mukaan yhteydenottoja esteettömyysasioista tulee yleensä muutama vuodessa. Useammin asiat nousevat esiin kaupungin järjestämissä seminaareissa ja vammaisia useammin asian ottavat puheeksi pyöräilijät.

Kaistila myöntää, että yhteydenpitoa vammaisneuvoston kanssa voisi olla enemmänkin.

– Kaupungilla ei ole esteettömyyssuunnitelmaa, mutta joillain alueilla ongelmia on kartoitettu. Esimerkiksi Kasperissa suojateiden tilannetta parannetaan ensi vuonna. Esteettömyys ei ole kovin hyvällä tolalla ja parantamisen varaa on, Kaistila kertoo.

Kaistilan mukaan kaupungilla on huomattu, että paikoissa, joissa kadun reunakivet on jätetty tekemättä, ajavat autoilijat helpommin jalkakäytäville, mikä myös aiheuttaa vaaratilanteita.

– Useimmat ongelmat kadulla liittyvät reunakiviin suojateiden päissä. Ongelmakohtia on vähän joka puolella, missä on vanhoja rakenteita. Reunakivet liikkuvat, kun kaduilla kaivetaan ja tehdään asfalttitöitä.

Kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemen mukaan kaupungilla on nimetty esteettömän rakentamisen toimikunta, jossa on edustus vammaisneuvostosta, kaupungin vammaispalveluista ja teknisestä toimesta. Toimikunta ei tosin ole kokoontunut muutamaan vuoteen, mihin Aittoniemi ei tiedä syytä.

Aittoniemen mukaan vammaisneuvoston kanssa on tehty yhteistyötä viimeksi virastotalon remontissa.

Aittoniemen mukaan esteettömyys huomioidaan uudisrakentamisessa esteettömyyttä koskevien rakennusmääräysten mukaisesti, mutta vanhojen rakennusten peruskorjauksessa tapauskohtaisesti. Aittoniemen mukaan esimerkiksi vanhoissa koulurakennuksissa voi hissin rakentamisesta huolimatta osaan tiloista jäädä pelkkä porraskulku. Parhaillaan Seinäjoella remontoidaan Pohjan nuorisotaloa, jonka ensimmäisestä kerroksesta tulee nyt esteetön, mutta koska hissiä ei rakenneta, pääsee toiseen kerrokseen vain portaita.

Muulloin kuin rakentamisen tai remontin yhteydessä esteettömyysasioita kohennetaan Aittoniemen mukaan lähinnä yhteydenottojen perusteella.

– Olemme joskus saaneet viestiä, että jonnekin tarvitsisi esimerkiksi pyörätuoliluiskan, ja sinne on käyty sellainen tekemässä.

Mäenpään mainitsemat ongelmakohdat jäähallilla Aittoniemi lupaa käydä tarkastamassa ja tarvittaessa korjaamassa.

 

Fakta: Esteetön ympäristö merkitsee tasa-arvoa

 

Esteettömyydestä säätelevät muun muassa valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä, yhdenvertaisuuslaki ja perustuslain yhdenvertaisuuslauseke, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Invalidiliiton mukaan esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Se merkitsee palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon.

Ympäristöministeriön mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sekä sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.

Esteettömyyden merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä. Esteetön elinympäristö ehkäisee ikäihmisten yksinäisyyttä. Jos liikkuminen on hankalaa, ihmiset saattavat herkemmin jäädä yksin koteihinsa. (Lähteet: Finlex, Ympäristöministeriö, Invalidiliitto ja Ramboll Finland)

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta