Tilaajalle

Vaasan Teknillinen Seura on vaikuttanut kaupungin kehitykseen jo sata vuotta - osin yhdistyksen ansiosta Vaasan katukylteistä puuttuu kaksi nimihirviötä

VAASA

Kun Johanna Ahopellosta tuli Vaasan Teknillisen Seuran (VTS) puheenjohtaja vuonna 2003, olivat yhdistyksen seuraavan vuoden 85-vuotisjuhlan järjestelyt kuumimmillaan.

Tänään lauantaina Ahopelto johdattaa 118 yhdistyksen jäsentä ja kutsuvierasta seuran satavuotisjuhlaan ylivoimaisesti pitkäaikaisimpana puheenjohtajana.

– Sokeritehtaan johtaja ja diplomi-insinööri Reino Ignatius toimi puheenjohtajana 1944 -1953 eli kymmenen vuotta. Minun ei koskaan pitänyt mennä hänen ohitseen, mutta kappas vaan kuinka kävi. Missään vaiheessa kukaan ei ole sanonut, että pitäisi poiskaan lähteä.

Nyt puheenjohtaja kuitenkin vihjaa, että lehti on kääntymässä.

– Lupasin pitää 100-vuotisjuhlat herroille, joten nämä vielä järjestän. Nyt on hyvä hetki löytää seuraaja.

Puheenjohtaja kuvaa kuluneita vuosia hauskoiksi. Seuran historiikkia parhaillaan viimeistelevä Ahopelto näkee, että seuran henki on säilynyt paljon samanlaisena, vaikka maailma on nyt aivan toisenlainen kuin sata vuotta sitten.

– Jo aikoinaan seuran ensimmäistä historiikkia kirjoittaessani pohdin, miksi alkuvuosien vaikuttajat lähettivät niin paljon sähkeitä. Tajusin, ettei vielä ollut puhelinta, joten sähke oli nopein tapa saada viesti perille. Sadassa vuodessa on tullut muun muassa sähköt ja tietoliikenneyhteydet, joiden kanssa me elämme.

Suomalaisella klubilla toukokuussa 1919 perustettuun seuraan kelpuutetaan diplomi-insinöörit, arkkitehdit, insinöörit ja muut teknisistä asioista vastaavat.

Ahopellon mukaan tutkinnosta ei ole koskaan tehty ongelmaa.

– En ole itsekään diplomi-insinööri, vaan väittelin tuotantotaloudesta kauppatieteiden tohtoriksi. Sukupuoleni ei ole liioin ollut haitta kenellekään, vaikka seuran jäsenistä vain kymmenosa on naisia.

Puheenjohtaja pitää sadan vuoden rajapyykkiä merkittävänä saavutuksena.

– Tällaiselle toiminnalle on edelleen sosiaalinen tilaus. Henkilökohtaisille tapaamisille on aina tilaa. On hienoa, että seura on ollut näin pitkään pystyssä, sillä ympäriltä on lakannut toimintaa. Olemme löytäneet oikeat tavat toimia.

Ahopelto jaottelee toiminnan kolmeen osaan, joista jokainen on saanut alkunsa jo seuran varhaisvuosina. Ensimmäinen tukijalka on hauskanpito ja juhliminen.

– Myös yritysvierailuja ja ekskursioita tehtiin jo 30- ja 40-luvulla. Niiden rooli on edelleen tärkeä. Yhdessä pääsemme paikkoihin, joiden oville on yksittäisen ihmisen turha koputella.

VTS on alusta saakka vaikuttanut myös sen hetkisen korkeimman teknisen alan koulutuksen saamiseen Vaasaan. Merkittäviä voittoja ovat teollisuuskoulu ja yliopiston teknillinen tiedekunta.

Ahopellon mukaan tällä hetkellä tärkein työ tehdään jakamalla stipendejä, joista ovat päässeet nauttimaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä niiden opiskelijat.

– Tärkein vaikuttamistyö tehdään tällä hetkellä valtakunnan tasolla. Pitkää matematiikkaa lukevien määrä ei ole riittävä. Uusi polvi pitäisi saada uskomaan, että teknisten alojen opiskeleminen on kiinnostavaa.

Isojen linjojen lisäksi seura on vaikuttanut moneen yksityiskohtaan kotikaupungissaan. Ahopellon 768-sivuisesta historiikista löytyy merkintä seuran 40-luvulla pyynnöstä antamasta lausunnosta Vaasan kadunnimiin.

– Vaikkakaan kukaan ei halua herrojen arvoa mitätöidä, Helsingin katujen nimiä Nordenskiöldinkatu ja Tavaststjernankatu on pidettävänä erehdyksenä, koska ne ovat niin vaikeita lausua, siteeraa Ahopelto.

– Kovin käytännönläheisiä olivat siis seuramme herrat, hän lisää.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta