Tilaajalle

Tuhkarokko ei ole ainoa: Myös voitetuksi luultu tuberkuloosi tekee paluuta Suomeen, tartuntoja yli 200 vuodessa – tiedätkö oireet?

Unohdetuksi luultu keuhkotuberkuloosi sairastuttaa yhä myös suomalaisia. Taudin saavat ikäihmiset, jotka ovat altistuneet lapsuudessaan. Myös maahanmuuttajanuorilla on tartuntoja. Maailmalla tuberkuloosi on yksi yleisimmistä tartuntataudeista.

Keuhkotuberkuloosi eli "keuhkotauti" oli Suomessa vielä 1900-luvun alussa yleisin yksittäinen kuolinsyy, mutta tauti saatiin talttumaan rokotusohjelmalla ja tehokkaalla lääkityksellä.

Voitetuksi mielletty tauti ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Suomessa uusia tautitapauksia tulee ilmi joka vuosi reilut 200 kappaletta, eikä määrä ole vähenemään päin.

– Vaikka Suomessa tilanne on erittäin hyvä, tapausten kokonaislukumäärä ei valitettavasti tästä enää laske, arvioi dosentti Hanna Soini Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hänen päätehtävänään on tuberkuloosin seuranta ja torjunta.

Maailmalla tuberkuloosi on edelleen yksi yleisimmistä infektiotaudeista. Joka neljäs maapallon asukas on saanut tartunnan. Viime vuonna sairastui 10 miljoonaa ihmistä, ja joka päivä 5 000 ihmistä kuolee tautiin.

Nuoretkin voivat sairastua

Suomessa suurin osa nykyisistä tuberkuloosipotilaista on iäkkäitä henkilöitä, jotka ovat saaneet tartunnan lapsuudessaan. Piilevänä pysytellyt tauti on puhjennut esiin, kun yleiskunto on heikentynyt iän tai jonkun toisen sairauden takia.

Aivan viime vuosina tartuntoja on alkanut ilmentyä myös nuorilla henkilöillä, erityisesti maahanmuuttajilla. He ovat usein saaneet tartunnan kotimaassaan.

Esimerkiksi Turussa oli jokunen vuosi sitten noin 20 nuorta sairastuttanut pienimuotoinen epidemia. Osa sairastuneista oli kantasuomalaisia, osa maahanmuuttajia. Kaikki tartunnat oli saatu Suomessa.

Turisti ei saa helposti tartuntaa

Tuberkuloosi on erityisen yleinen Afrikassa, Aasiassa sekä Venäjän ja Baltian maissa. Turistin ei dosentti Hanna Soinin mielestä tarvitse olla erityisen huolissaan, vaikka matkustaisi näillä alueilla. Tartuntaan tarvitaan pitkäaikainen oleskelu samassa tilassa kuten luokkahuoneessa tai samassa taloudessa.

– Suosittelisin kuitenkin tarkastusta ennen ja jälkeen matkan, jos asuu esimerkiksi Afrikassa perheissä tai lähtee pitemmäksi aikaa työtehtäviin vaikkapa Intiaan, hän sanoo.

Tuberkuloosibakteeria etsitään oireiden, keuhko-röntgenkuvien ja yskösnäytteiden perusteella. Myös verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti voi paljastaa taudin, mutta testin tulos ei ole täysin yksiselitteinen.

Verinäytteestä tehtävää Igra-testiä käytetään vain piilevän tartunnan toteamiseen, sen avulla ei voi todeta varsinaista tautia.

Rokote ei enää ole pakollinen

Tuberkuloosia vastaan on olemassa rokote, ja kaikki suomalaisetkin saivat sen heti synnyttyään aina vuoteen 2006 saakka. Nykyään calmette-rokotus annetaan vain riskiryhmiin kuuluville vauvoille.

– Se ei valitettavasti ole hyvä rokote. Se suojaa pieniä lapsia taudin pahimmilta muodoilta, mutta aikuisia se ei kuitenkaan suojaa nimeksikään, Soini sanoo.

Edes kerran sairastettu tauti ei suojaa uudelta tartunnalta.

Globaalissa maailmassa tartuntariski onkin Soinin mielestä syytä ottaa tosissaan.

– Rajoja sulkemalla tautia ei voi taltuttaa. Tärkeintä on, että tartuntaketjut pystyään estämään, hän sanoo.

Suomessa esimerkiksi riskimaista tuleville henkilöille tehdään seulontatutkimuksia, jos he aikovat työskennellä vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollossa tai lasten päiväkodeissa.

Suomen suurin tappajatauti

Vielä vuonna 1950 keuhkotuberkuloosiin kuoli yli 10 000 suomalaista. Maasta tuskin löytyi perhettä, jota tauti ei olisi tavalla tai toisella koskettanut. Taudin ja sen vastaisen taistelun vaikutukset muokkasivatkin suomalaista yhteiskuntaa enemmän kuin ehkä mikään muu yksittäinen sairaus.

Tuberkuloosin torjumiseksi käynnistetty mittava kampanja oli itsenäistyneen Suomen ensimmäinen suuri kansanterveysponnistus.

Sen jäljiltä Suomessa on muun muassa valtava määrä parantolarakennuksia. Niistä tunnetuimpiin kuuluu Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola, jonka säilyttämiseksi on perusteilla uusi säätiö.

Parantola-arkkitehtuuri viitoitti Suomen rakennuskulttuuria vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Tuberkuloosilla on ollut merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kulttuurinen vaikutus Suomessa, sanoo dosentti Heini Hakosalo .

Hän on erikoistunut tartuntatautien ja 1800–1900-lukujen lääketieteen historiaan ja työskentelee yliopistotutkijana Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa.

Perheet joutuivat erilleen

Tuberkuloosi aiheutti aikanaan suurta inhimillistä kärsimystä, sillä taudin kulku oli arvaamaton. Se saattoi parantua, mutta ilmaantuikin äkkiä uudelleen. Hoitokäytännötkin olivat nykykäsityksen mukaan julmat erottaessaan perheenjäseniä toisistaan.

Vastasyntyneitä lapsia sijoitettiin jopa kahdeksi vuodeksi niin kutsuttuihin joulumerkkikoteihin suojaan taudilta, jos jommallakummalla vanhemmista oli tartuttava tuberkuloosi. Katsottiin, että vauvan riski sairastua ja kuolla oli muuten liian suuri.

Toisaalta perhesiteet saattoivat katketa, jos vanhemmat olivat parantolassa hoidossa tai menehtyivät tautiin.

– Agraariyhteiskunnassa yhdenkin työkykyisen sairastuminen saattoi hajottaa perheen, ja lapset piti lähettää eläteiksi, Hakosalo sanoo.

Tauti vaikutti myös kansantalouteen, koska se tappoi usein nuoria aikuisia, joiden olisi juuri pitänyt ryhtyä perustamaan perhettä ja tekemään työtä yhteiskunnan hyväksi.

Runoilijoiden ja renttujen tauti?

Tuberkuloosilla on romanttinen maine riutuvien runoilijoiden tautina, mutta toisaalta sitä on pidetty köyhien ja ahtaasti asuvien vitsauksena.

Romantisointi on Heini Hakosalon mukaan peräisin 1800-luvulta – koska tauti puhkesi usein puberteetti-iässä. Romantiikka karisi kuitenkin siinä vaiheessa kun ymmärrettiin, että kyse on tartuntataudista.

Suomessakin tunnetaan tuberkuloottisia runoilijoita kuten Kaarlo Sarkia, Saima Harmaja ja Edith Södergran. Täällä tauti ei kuitenkaan ollut niin vahvasti "runoilijoiden tauti" kuin muualla Euroopassa.

Tutkijana Hakosalo on saanut kohdata ennen kaikkea suomalaisen köyhyyden koko kuvan.

–Tartunnan saivat niin rikkaat kuin köyhätkin. Se, että piilevä tartunta puhkesi sairaudeksi, oli kuitenkin todennäköisempää köyhissä oloissa kuin rikkaissa perheissä, hän sanoo.

Ahdas asuminen altisti tartunnoille. Lisäksi taudin puhkeamista edesauttoivat heikko ravinto ja muut sairaudet, toistuvat raskaudet sekä erityisen raskas ruumiillinen työ.

Järjestöjen valistustoimenpiteet kuten puhtaan kodin, ravinnon ja raikkaan ulkoilman merkitys korostivat yksilön vastuuta. Rakenteelliset toimet saivat odottaa.

–Tauti taittui vasta, kun yleinen elintaso nousi, tautia vastaan alettiin rokottaa ja siihen saatiin tehokas lääkitys, Hakosalo sanoo.

Hoito on pakollista, mutta ilmaista

Vielä nytkin tuberkuloosia muistellaan "kurjaliston tautina". Hanna Soini on kuullut, että iäkkäät sairastuneet ovat saattaneet sanoa diagnoosin kuultuaan: "Voi, kunpa tauti olisi ollut vaikka keuhkosyöpä eikä tuberkuloosi".

Jotkut maahanmuuttajat taas arastelevat lääkäriin menoa, koska pelkäävät karkotusta tai sitä, ettei heillä ole varaa maksaa hoidosta ja lääkkeistä.

Tuberkuloosi on kuitenkin Suomessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, joten sen hoito on kaikille maksutonta. Hoito on pitkä ja rankka, mutta tauti on parannettavissa. Tubi ei pääsääntöisesti enää ole tappava tauti.

Näyttely: Tubi – unohdettu keuhkotauti on esillä Hämeenlinnan kaupunginmuseossa 20.1.2019 saakka.

Pirjo-Liisa Niinimäki
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta