Tilaajalle

Talvisota siirsi Suomen Pankin setelipainon Vaasaan - aikalainen muistelee tiukkaa sotilasvartiota Vaasa Oy:n painotalossa

VAASA

Talvisodan sytyttyä marraskuussa 1939 myös Suomen Pankki joutui tekemään nopeita ratkaisuja. Jo joulukuun alussa merkittävä osa seteleiden painamisesta siirrettiin Vaasaan.

Pankki otti haltuunsa melkein kokonaan Vaasan Oy:n kirjapainon ja sitomon Pitkälläkadulla. Vaasassa ryhdyttiin painamaan 50, 100 ja 500 markan seteleitä.

Tuolloin puhelinkeskuksen hoitajana toiminut Salme Westerback kertoo historiallisista viikoista Vaasan Jaakoon säätiön videosarjassa Vaasan väki muistelee. Westerbackin mukaan Vaasa Oy:n painoon rakennettiin rautaovia, ja paikalle tuli sotilasvartio. Työntekijät pääsivät sisään vain passia näyttämällä.

– Pankin tulo oli meille täysi yllätys. Toiseen kerrokseen majoittui muistaakseni kuusi sotilasta ja heitä johtanut luutnantti, kertoo Westerback haastattelussa.

Hänen omaan työhönsä Suomen Pankin tulo toi lisävipinää.

– Pankille tuli valtavasti puheluja. Johtajana toimi Knaapi-niminen herra. Kun pankki lähti, hän toi minulle kiitokseksi niin ison suklaarasian, että en ollut moista koskaan edes nähnyt.

Jos rahan painaminen Vaasassa oli sota-aikana tarkkaan varjeltu salaisuus, pysyi tieto unholassa pitkään sen jälkeenkin.

Vaasan seudun numismaatikot ry:n puheenjohtaja ja Suomen numismaatikkojen varapuheenjohtaja Jorma Imppola kertoo, että vanhojen rahojen keräilijätkin saivat tiedon vasta vuonna 2016 ilmestyneestä Antti Heinosen kirjasta Sodan ja rauhan rahat.

Kirjassa vaasalaispainon nimeksi kerrotaan virheellisesti Vaasan Kirjapaino Oy. Impolalle Vaasa Oy:n rooli on uutinen.

– Tämä on uusi tieto, joka varmasti kiinnostaa numismaatikkoja ja myös muita historian harrastajia.

Imppola uskoo, että turvatoimet olivat setelipainon tietämillä mittavat.

– Paino oli sotilasaluetta, jota vartioitiin varmasti herkeämättä. Kun setelierä saatiin valmiiksi, se vietiin tiukkojen turvatoimien saattelemana Suomen Pankin konttoriin.

Imppola arvioi, että Vaasaan valittiin painettavaksi yleisimmin käytettyjä seteleitä.

– Viisikymppiset ja sataset olivat arkipäivän kaupparahaa, mutta viidensadan markan setelillä oli vielä rutkasti ostovoimaa tavalliselle kansalaiselle. Tonneja oli ehkä varastossa tarpeeksi ja päälle painettu 5 000 markan seteli oli vielä harvinaisuus. Kolikot olivat korvanneet pitkälti pienemmät setelit.

Rahahuollon toimivuuden varmistaminen oli ja on edelleen tärkeä asia kaikille sotaa käyville maille. Vaasassa painettiin myös postimerkkejä.

– Toimiva rahahuolto on äärimmäisen tärkeä osa sotaponnisteluja. Ihmisten pitää saada palkkansa ja yhteiskunnan toimia. Tästä syystä sotaa käyvät maat ovat yrittäneet häiritä vihollismaita aina Napoleonin ajoista lähtien väärentämällä vastapuolen valuuttaa.

Vaikka rahoja painettiin evakossa, seteleiden laadusta ei tingitty yhtään.

– Vaasan seteleitä ei erota Helsingissä tehdyistä muuta kuin sarjanumeron perusteella, kertoo Imppola.

Heinosen kirjasta on luettavissa, että Vaasassa ehdittiin painaa lähes miljoona seteliä. Ensimmäiset erät valmistuivat 16. joulukuuta 1939 ja viimeiset 30. tammikuuta 1940.

– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Vaasassa painettiin seteleitä. Vuonna 1918 Vaasa oli tovin pääkaupunkina ja Vaasan Osakepankissa tehdyistä seteleistä tuli käypää valuuttaa koko maassa, lisää Imppola.

Vaasassa sotatalvena 1939 - 1940 painetut setelit kuuluivat vuonna 1922 käyttöön otettuun setelisarjaan. Niiden taru loppui vuoden 1945 päättyessä, jolloin suurimmat setelit leikattiin yllättäen kahtia.

– Viisisataset ja sitä suuremmat setelit piti toimittaa rahalaitokseen leikattaviksi. Oikea puoli piti antaa valtiolle pakkolainaksi vuoteen 1949 saakka nimellistä korkoa vastaan, jonka inflaatio söi. Vasen puoli jäi kansalaisen käyttöön puolikasta nimellisarvoa vastaan.

Imppola kertoo, että salassa valmisteltu päätös tuli kansalaisten tietoon varsinkin Helsingin ulkopuolella vasta uuden vuoden puolella.

– Kuuleman mukaan Helsingissä oli aivan valtava suurten seteleiden tuhlausvimma ennen uutta vuotta, sillä sana oli levinnyt. Leikkaus ei koskenut esimerkiksi pankkitalletuksia, joten onnellinen oli se kauppias, joka oli vienyt kassan pankkiin viimeisenä arkipäivänä.

Rahojen leikkaamisella pyrittiin rahaolojen vakauttamiseen. Mustassa pörssissä liikkuvia rahoja haluttiin Imppolan mukaan saada päivän valoon. Käteisen vähentämisellä yritettiin myös hillitä inflaatiota.

– Kansalaisille annettiin kaksi kuukautta aikaa käyttää leikattuja rahojaan. Maaliskuussa arvottomia olivat puolikkaat ja leikkaamattomat rahat. Käyttöön tuli uusi setelisarja, joka muistutti paljon vanhaa.

Vaasan Jaakoon säätiön videosarjaan Vaasan väki muistelee voi tutustua osoitteessa www.vaasanjaakkoo.fi. Toimittajat Omes Salminen ja Kari Tyni haastattelivat Vaasa Oy:n silloisia ja entisiä työntekijöitä vuosina 1982 ja 1995. Haastattelunauhat on nyt purkanut ja koostanut toimittaja Maisa Kannonmaa. Videotuotannosta on vastannut Niko Siltaloppi.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta