Tilaajalle

Viime vuonna Susanna Koski kohahdutti minkinnahasta valmistetulla korullaan – paljastaa nyt, mitä pukee ylleen torstaina Linnan juhliin: luvassa jälleen kannanotto

"Susanna Koski juhliin minkkikaulapannassa", "Oho, mikä poronnahka-asu, Susanna Koski".

Siinä otsikoita vaasalaiskansanedustaja Susanna Kosken (kok.) Linnan juhlien puvusta, pelkästään viime vuodelta. Kosken pukeutumisesta juhlissa on tullut jokavuotinen puheenaihe.

Syitä lienee ainakin kaksi. Esimerkiksi viime vuonna Koski käytti koruissaan minkkiä piittaamatta siitä, että turkistarhaus jakaa Suomessa mielipiteitä.

Tarhauksen vastustajiin lukeutuu myös presidentin puoliso Jenni Haukio . Koski siis ottaa puvuillaan pelkäämättömästi kantaa.

Lisäksi Koski on käyttänyt juhlissa erittäin kalliita koruja. Viime vuoden pukukokonaisuudessa korujen arvoksi on arvioitu noin 80 000 euroa. Tällä Koski on kertonut haluavansa tuoda esiin suomalaista suunnittelua.

Myös tänä vuonna Koski aikoo ottaa puvullaan kantaa.

– Ajattelen näin, että kun minut on sinne kansanedustajana kutsuttu, se on ihan luonnollinen valinta, Koski sanoo.

Tämän vuoden puvun nimi on Viljatar

Tämän vuoden Linnan juhlissa Koski pukeutuu pukukokonaisuuteen, jonka nimi on Viljatar. Sen yksityiskohtia hän ei paljasta ennen itsenäisyyspäivän iltaa. Yllätys paljastuu tasavallan presidentin vastaanotolla.

Koski kuitenkin kertoo, että puvun on suunnitellut edellisvuosien tapaan Marita Huurinainen . Sen pääkoristeen on muotoillut Petra Kuntsi .

Koski ei vielä halua kertoa, nähdäänkö hänen päällään jälleen esimerkiksi kotimaista turkista.

Aiempina vuosina esimerkiksi kotimainen turkistuotanto on kuitenkin saanut kauttasi runsaasti huomiota. Oletko tyytyväinen siihen?

– Erittäin, Koski kuittaa.

Kannanotto kotimaisen maa- ja metsätalouden puolesta

Viljatar-puvullaan Koski haluaa ottaa kantaa kotimaisen maanviljelyn ja metsätalouden puolesta. Hän näkee, että esimerkiksi kotimaisen ruoantuotannon esimerkillisyyttä on syytä puolustaa nyt, kun väestönkasvu asettaa painetta maailmanlaajuisen ruoantuotannon kasvulle.

– Jos YK on arvioinut, että ruoantuotannon täytyy kasvaa globaalisti puolella vuoteen 2050 mennessä, se on suomalaiselle tuotannolle kilpailukykykysymys, sillä meillä tuotanto on vastuullista, Koski sanoo.

Hän myös muistuttaa sadonmuodostuksen sitovan hiiltä. Hänen mukaansa maa- ja metsätaloudesta puhuttaessa puhutaan liikaa yksinomaan päästöistä ja unohdetaan sadonmuodostuksen positiiviset vaikutukset.

– Suomella on kaikki edellytykset olla maatalouden ja ruoantuotannon edelläkävijä ilmastoasioissa. Kotimainen maa- ja metsätalous on ilmastokysymyksissä osa ratkaisua eikä osa ongelmaa, Koski katsoo.

Siitä huolimatta, että Linnan juhlat ovat myös kotimaisen muotisuunnittelun näyteikkuna, Koski kertoo toivovansa, että juhlien pääpaino ei olisi hienoissa puvuissa.

Pääpainon ei pidä hänen mukaansa olla myöskään politiikassa, vaikka Koski sitä itse puvuillaan ahkerasti harjoittaa.

– Itsenäinen Suomi on kaikista tärkein asia, mitä siellä juhlitaan, Koski sanoo.

Jarmo Panula
Lisää aiheesta

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta