Tilaajalle

Selviääkö julkisista verotiedoista, paljonko tuttavalle on maksettu palkkaa? – Yhdeksän kysymystä verotiedoista, Verohallinnon johtava lakimies vastaa

Selviääkö verotiedoista, paljonko tuttavalle on maksettu palkkaa?

Palkkatulo ovat ansiotuloa ja se otetaan huomioon laskettaessa valtionverotuksen verotettavaa ansiotuloa ja kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa. Julkisista verotiedoista ei voi todeta, onko henkilöllä ollut palkkatuloa ja kuinka paljon. Palkan määrää ei kerrota niissä erikseen ja ansiotuloa ovat palkan lisäksi mm. työ- ja kansaneläkkeet ja veronalaiset sosiaalietuudet.

Miten vähennykset vaikuttavat?

Tulosta tehtävät vähennykset pienentävät verotettavan tulon määrää, esimerkiksi asunnon ja työnpaikan väliset matkakustannukset vähennetään veronalaisesta ansiotulosta ja ne pienentävät julkisissa tiedoissa olevan valtionverotuksessa verotettavan ansiotulon ja kunnallisverotuksessa verotettavan tulon määrää.

Vastaavasti pääomatulosta tehtävät vähennykset, kuten niihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut ja vähennyskelpoiset korot, pienentävät verotettavan pääomatulon määrää. Lisäksi on tiettyjä verosta tehtäviä vähennyksiä, kuten kotitalousvähennys, jotka pienentävät tuloveron ja kunnallisveron määrää sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärää.

Mitä muuta kuin perinteistä palkkatuloa kuin ansiotulot-rivillä on?

Palkkatulon lisäksi ansiotuloa ovat muun muassa muu työtulot, työ- ja kansaneläkkeet, sairauspäivärahat, työttömyyspäivärahat sekä yritystulon ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon ansiotulo-osuus

Jos on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, kuka saa kuolinpesän tulot ja maksaa verot?

Jakamatonta kuolinpesää verotetaan sen saamista tuloista esim. jakamattoman kuolinpesän varoihin kuuluvista osakkeista saaduista osingoista tai kiinteistöstä saadusta vuokratulosta erillisenä verovelvollisena ja vero määrätään kuolinpesän maksettavaksi.

Pesän osakkaat ovat vastuussa pesälle määrätyn veron suorittamisesta. Osakkaat jakavat kuolinpesän tulot. Osakkaiden veronalaisiksi tuloiksi ei lueta kuolinpesässä verotettuja tuloja. Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kuolinpesää verotetaan kuitenkin erillisenä verovelvollisena kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen yhtymänä.

Jos henkilön verot vaikuttavat alhaisilta tulotasoon nähden, mikä voi selittää tilannetta?

Jos verot ovat alhaiset julkisissa tiedoissa olevan verotettavan tulon määrään nähden, selityksenä voi olla, että henkilö on työskennellyt ulkomailla ja saanut sieltä tuloa, jonka ensisijainen verotusoikeus on työskentelyvaltiolla.

Ulkomaantulo näkyy tällöin yleensä verotettavan tulon määrässä, mutta ulkomaantuloon kohdistuva vero tai ulkomaille tulosta maksetun veron määrä on vähennetty Suomessa määrättävistä veroista. Samoin jos henkilö on saanut osinkotuloa ulkomailta, tilanne voi olla se, että Suomen on verosopimuksen tai sisäisen lainsäädäntömme mukaan vähennettävä ulkomaille osingosta maksettu vero tulosta täällä määrättävistä veroista. Myös verosta tehtävät vähennykset, kuten kotitalousvähennys, vähentävät veron määrää.

Mitä pääomatulot-rivi paljastaa?

Siitä näkee henkilön vähennysten jälkeisen verotettavien pääomatulojen yhteismäärän.

Pääomatuloja ovat muun muassa pörssiyhtiöistä saadut osingot ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus. Tuloverolain mukaan pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, pörssiyhtiöistä saadut osinkotulot ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot ja luovutusvoitto.

Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

Esimerkiksi yleisimpien pankkitalletusten ja kotimaisten joukkovelkakirjojen korot eivät sisälly myöskään verotuksen julkisiin tietoihin. Verottajan silmissä ne kuuluvat korkotulon lähdeveron piiriin.

Myöskään verovapaat tulot, kuten osinkojen verovapaat osuudet ja verovapaat luovutusvoitot (kuten verovapaa oman asunnon luovutusvoitto ja verovapaasta sukupolvenvaihdosluovutuksesta saatu voitto) eivät sisälly julkisiin tietoihin.

Miten perheyhtiöistä, listaamattomista ja listatuista yhtiöistä saatujen pääomatulojen verotietojen julkisuus eroaa toisistaan?

Kuinka suuri osa maksetusta osingosta käy ilmi julkisista verotiedoista?

Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Osingon veronalainen osuus sisältyy pääomatulon verotettavaan määrään. Verovapaa osuus ei sisälly verotuksen julkisiin tietoihin.

Perheyhtiöt ovat yleensä listaamattomia yhtiöitä. Listaamattomista yhtiöistä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa kyseisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan niin, että yhtiön tarkistettu nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Osingon veronalainen osuus sisältyy pääomatulon verotettavaan määrään. Verovapaa osuus ei sisälly verotuksen julkisiin tietoihin.

Edellä mainitun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osingon veronalainen osuus sisältyy valtionverotuksen ansiotulon ja kunnallisverotuksen tulon verotettavaan määrään. Verovapaa osuus ei sisälly verotuksen julkisiin tietoihin.

Jos myy omaisuutta, näkyykö kauppahinta julkisissa verotiedoissa?

Omaisuuden luovutusvoitot (myyntihinta - hankintahinta) ovat lähtökohtaisesti veronalaista tuloa ja ovat mukana verotettavan pääomatulon laskennassa. Omaisuuden luovutustappiot ovat vastaavasti lähtökohtaisesti luovutusvoitoista ja pääomatuloista vähennyskelpoista.

Millaisissa tilanteissa omaisuuden myyntivoitto voi jäädä kokonaan verotuksen ulkopuolelle?

Lukumääräisesti yleisin ja merkittävin tilanne on oman vakituisen asunnon myyntivoitto, joka on verovapaa, jos kahden vuoden omistus- ja asumisaikaedellytykset täyttyvät. Verovapaita ovat myös vähäiset muun omaisuuden, kuten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien, myyntivoitot (jos myyntihinnat ovat vuoden aikana yhteensä enintään 1 000 euroa). Verovapaa on myös yrityksen luovuttamisesta sukupolvenvaihdoksessa saatu voitto tietyin edellytyksin. Myös omassa käytössä olleen tavanomaisen koti-irtaimiston myynnistä saadut voitot ovat verovapaita (yhteensä 5 000 euroon saakka vuoden aikana).

Kysymyksiin vastasi Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo.

Fakta: Julkiset verotiedot

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain mukaan julkisia verotustietoja ovat verovelvollisen nimi, syntymävuosi ja se maakunta, jonka alueella verovelvollisen tarkoitettu kotikunta sijaitsee. Lisäksi julkisia ovat tiedot verovelvollisen:

1) valtionverotuksessa verotettavasta ansiotulosta;

2) valtionverotuksessa verotettavasta pääomatulosta;

3) kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta;

4) tuloverosta, kunnallisverosta sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärästä;

5) ennakoiden yhteismäärästä;

6) veronkannossa maksettavasta ja palautettavasta määrästä.

Tänä vuonna Verohallinto on pyynnöstä päättänyt kieltäytyä 231:n yli 100 000 euroa ansaitsevan verotietojen luovuttamisesta tiedotusvälineille. Pyyntö on hyväksytty, jos luovutuskiellon taustalla on "henkilökohtainen erityinen syy".

Uusi linjaus perustuu tietosuojalakiin ja EU:n tietosuoja-asetukseen. Listalta poistetut tiedot saa kuitenkin verotoimistosta pyytämällä.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta