Pedot vierailleet laihialaisella tilalla useaan otteeseen – "Jotakin luonnossa on vialla, kun sudet tukkivat jo ovelle kysymään ruokaa"

Kun Laihian Poolan kylässä asuva Mika Ojanperä meni tiistai-iltana ruokkimaan karjaansa, hän huomasi pian, ettei kaikki ollut kunnossa.

Kaikki eläimet eivät tulleet syömään kuten tavallisesti. Ojanperä lähti etsimään puuttuvia vasikoita. Hän käveli sadan metrin päässä olevaan pihattoon, jossa häntä odotti surullinen näky.

Kaksi vasikkaa makasi raadeltuna maassa. Yksi oli kadonnut. Asialla oli ollut susi.

– Kuulimme, miten sonni piti rumaa ääntä. Se olisi mennyt jo nukkumaan, mutta huusi kuolleiden vasikkojen takia, tilan emäntä Kati Ulukavak kertaa tiistai-illan surullista tapahtumaa.

Ulukavak soitti välittömästi Vaasan päivystävälle eläinlääkärille selvittääkseen, mitä hänen pitää ensimmäiseksi tehdä.

– Hän neuvoi tekemään suurpetovahinkoilmoituksen. Kävimme sitä yhdessä läpi puhelimessa. Keskiviikkona toimitin sen eteenpäin.

Lain mukaan suurpedon tappama karja on vietävä poltettavaksi.

Tilalla vieraili myös Laihian eränkävijöiden petoyhdyshenkilö Vesa Mattila varmistamassa, oliko asialla ollut susi.

Ojanperän ja Ulukavakin tilalla on kolmekymmentä nautaa, joista pienimmät eli alle puolivuotiaat pysyttelevät sisätiloissa. Kuolleet vasikat olivat puolentoista vuoden ikäisiä.

Tilalla on myös 40 lammasta.

– Viime kesänä aitauksesta katosi 3-4 lammasta. Viisi vuotta sitten ilves tappoi laitumella kaksi lammasta ja vei karitsoja mennessään, Kati Ulukavak kertoo.

Poolan kylällä ei ole nähty sutta silmästä silmään, mutta ulvontaa on kuulunut. Sudenjälkiin on törmätty pelloilla.

– Ennen juhannusta metsästä kuului suden ulvontaa. Naudat reagoivat siihen toisin kuin koiran haukuntaan. Ne pakkautuivat kasaan ja muuttuivat levottomiksi.

Ulukavak ihmettelee petoeläinten muuttunutta käytöstä viime vuosina.

– Jotakin luonnossa on vialla, kun sudet tukkivat jo ovelle kysymään ruokaa. Meillä on ollut karjaa vuodesta 1988 eikä ennen ollut tällaista. Havainnot ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ulukavak haluaisi järjestää karjalle mahdollisimman lajinmukaiset elinolot, mutta sen toteuttaminen alkaa tuntua entistä haastavammalta.

Oman henkensä puolesta hän ei pelkää.

– Lasten ollessa pieniä pyysin kunnalta koulukyytiä näiden petojen vuoksi. Haettiinkohan heitä edes yhtä viikkoa, Ulukavak muistelee.

KATARIINA PAAJASTE

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta