Tilaajalle

Nyt puhuu Alavuden kohukannujen takana oleva mies – ”On tullut palautetta, että turhaan maksettu. En minä sellaisesta välitä. Pidän tätä Suomen teollisuuden muotoiluhistoriana” – Katso kuvat ja video!

Suomen puhutuimmat kannut eivät tällä kertaa viittaa keltaisen lehdistön lööppeihin, vaan kyse on 180 000 euroa maksaneesta Arabian maitokannukokoelmasta, jonka Alavuden kaupunki osti yksityiseltä keräilijältä viime kuussa.

Kannukokoelman takana on alavutelaissyntyinen, nykyisin Tuurissa asuva, keräilijä Kauko Välimäki, joka haluaa kertoa, miten merkittävästä kokoelmasta hänen mielestään on kyse.

– Itse pidän tätä Suomen teollisuuden muotoiluhistoriana. Kannut ovat kaikki erilaisia, uniikkeja yksilöitä, ja ne ovat pääosin hyväkuntoisia.

Välimäki: Yksityiset ostajat olivat valmiita maksamaan kaupunkia enemmän

Välimäki sanoo osittain ymmärtävänsä hinnasta nousseen kritiikin kaupungissa, jossa talous on miinusmerkkinen.

– Jonkin verran on tullut palautetta, että turhaan maksettu. En minä sellaisesta välitä. Niin paksunahkainen minä olen.

Välimäki huomauttaa ja vakuuttaa, että olisi saanut kokoelmasta paljon enemmän rahaa yksityisiltä ostajilta.

– Mutta minä en halunnut myydä muualle, Välimäki perustelee.

Alavuden kaupunki käytti kannusopimukseen kuulunutta etuosto-oikeuttaan, joten kokoelma jää kotiseudulle.

Tarkalleen ottaen Välimäki myi 1 230 kannua ja lahjoitti lisäksi 20.

Huutokauppakeisari onnitteli Alavutta sijoituksesta

Suomen ehkä tunnetuin huutokauppayrittäjä, tositelevisio-sarjasta tuttu huutokauppakeisari Aki Palsanmäki oli Välimäen mukaan ottanut yhteyttä kaupungintalolle ja onnitellut Alavuden kaupunkia hyvästä hankinnasta.

Kauko Välimäen tietojen mukaan Palsanmäki olisi ollut valmis maksamaan kannuista jopa 50 000 euroa enemmän kuin Alavus.

Ilta-Sanomien haastattelussa Palsanmäki sanoo Alavuden kaupungin tehneen hyvän sijoituksen upeasta kokoelmasta.

Kannuihin itse käyttämäänsä rahasummaa Välimäki ei lähde edes arvailemaan.

– Eihän näistä mitään kuitteja ole säilynyt. Mutta sopii itse ryhtyä keräämään vastaavanlaista, hän sanoo vuosikymmeniä maanteitä nielleestä keräilyharrastuksestaan, jonka aikana yksi autokin on ehditty ajaa rauskaksi.

Ensimmäisen kannun huusi isä Seinäjoen piirisairaalan huutokaupasta

Välimäen ensimmäinen Arabian kannu oli pieni öljykannuna käytetty kermanekka, jonka hänen isänsä oli huutanut Törnävän piirisairaalan, nykyisen Törnävän sairaalan, huutokaupasta.

Kermanekan kyljessä seisoo: Seinäjoen piirisairaalat.

Suurin osa Alavuden maitokannuista on hankittu Etelä-Pohjanmaalta ja pääosin huutokaupoista sekä kirpputoreilta. Toki kannulöytöjä on tehty matkan varrella Helsingistä saakka.

Osa on päätynyt aikojen saatossa haaviin myös laajan keräilijätuttavaverkoston kautta. Maitokannujen keräilijöitä on Suomessa Välimäen mukaan paljon, ja toisinaan keräilijät vaihtavat harvinaisuuksia keskenään.

Keräilykärpänen puraisi romukauppiaan poikaa

Välimäki mieltää keräilyharrastuksensa leikkimielisesti 1950-luvun poikavuosina alkaneeksi taudiksi, jota hän potee edelleen.

Nyt kun Välimäki on saanut kotiinsa taas hieman tilaa, kerää hän kannuja edelleen. Tosin kerää suurten ikäluokkien kasvatti, vuonna 1946 syntynyt eläkeläinen, paljon muutakin.

– Isä perusti romuliikkeen, ja pääsin tutkimaan kaikkia purkutaloja, Välimäki muistelee isänsä alan vaihtoa metsätyönjohtajasta kauppiaaksi.

Vaikka keräily säilyi rakkaana harrastuksena vuosikymmenet läpeensä, vasta 2000-luvun alussa, työuransa puuseppänä ja Postilla tehnyt, Välimäki innostui tosissaan keräilystä.

– Näitä kannuja on ollut helppo kerätä. Vaikeat ovat vaikeita.

Haastaviksi keräilykohteiksi Välimäki nimeää paperitavaran, kuten vanhat postimerkit ja karamellien käärepaperit.

Välimäen kokoelma-aarteita ovat esimerkiksi Venäjän vallan aikaiset postimerkit ja Titanicin uppoamisen muistokarkkien käärepaperit. Hänen keräilyharvinaisuuksiaan on ollut näyttelyissä esillä Alavuden lisäksi muun muassa pääkaupungissa.

Poimintoja kiinnostavista kannuista

1 250 maitokannun kokoelmasta löytyy harvinaisuuksia ja kiinnostavia kuriositeetteja.

Tuotteita on valmistettu varta vasten Japanin tai Etelä-Amerikan vientiin. Tsaarinvallan ajasta kertoo Venäjän kaksipäinen kotka kannun kyljessä.

Eri aikakaudet, kuten sotien välinen aika, välittyvät vitriineistä. Noilta ajoilta löytyy esimerkiksi Akateemisen Karjala-Seuran naisosaston kannu, suojeluskuntakannu Keski-Pohjanmaalta, useita Lotta Svärd -kannuja, kuten Töysän lotta-yhdistyksen kannu ja Aseveliyhdistyksen kermanekka vuodelta 1940.

– IKL:n (Isänmaallinen kansanliike) pikku kannu on harvinainen kapistus.

IKL:n kannun ostossa Välimäellä oli onnea matkassa, sillä Seinäjoen antiikkimessuilla astialla oli toinenkin ostajakandidaatti, mutta alavutelainen ehti lyödä kaupat lukkoon.

Vanhin kannu 1870-luvulta, ehjät lastenastiat harvinaisia

Sitten on toisenlaisia harvinaisuuksia.

Välimäen kaupungille myydyn kokoelman vanhin kannu on vuodelta 1874 ja uusimmat 1960-luvulta. Esimerkiksi Muumi-aiheisia kannuja ei tahdo löytää enää mistään ja niistä saa pulittaa parhaimmillaan satoja euroja. Alavus Fasadin neljännessä kerroksessa Välimäki osoittaa kilpikonna-aiheista kannua, jollaista kaupitellaan Yhdysvalloissa 500 euron hintaan.

– Ehjiä lastenastiaston nekkoja on todella hankala löytää.

Taidekeskus Harrissa huutokaupasta ostettuja lastennekkoja on useita.

Esimerkiksi harvalukuisia ja värikkäitä majolika-kannuja sekä niin sanottuja vääräripaisia kannuja kokoelmassa on satakunta. Löytyy kaksisuisia, jugend-aiheisia tai Välimäen mukaan huippuharvinaista mallia AW, jota valmistettiin ennen itsenäisyyttä vuodet 1886–1914.

1930-luvulla Arabia järjesti muotoilijoille suunnittelukilpailun, jonka voitti mäntyharjulainen A imo Alve. Hänen mallistoaan KA valmistettiin vuosina 1932–1956.

Harrin näyttelytiloista löytyy myös sadan vuoden takainen mallikappale, joka on saattanut jäädä ainokaiseksi, ellei sitä ole otettu sarjatuotantoon.

Ruotsalainen Rörstrand perusti Suomeen posliinitehtaan vuonna 1873. Arabian posliini-ja fajanssitehdas aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna .

Välimäen mukaan vasta 1920-luvulla suomalaiset muotoilijat alkoivat saada kädenjälkensä näkyviin Arabian tuotteisiin, kuten maitokannuihin.

Kaupunki etsii kokoelmalle yhteisiä tiloja

Välimäki on toiveikas, että kaupunki löytää kokoelmalle vielä sellaiset tilat, jonne voidaan asettaa kaikki kannut näytille.

– Viimeksi keskiviikkona kaupunginjohtaja ( Pekka Ala-Mäenpää) soitti, että kartoitus kannujen saamiseksi samaan paikkaan on meneillään. Sitten sen kokonaisuuden vasta kunnolla hahmottaa, kun kaikki ovat samassa paikassa, Välimäki ajattelee toiveikkaana.

Hänellä ei ole itsellä mielessään mitään tiettyä näyttelypaikkaa, ja asia kuuluu hänestä täysin kaupungille.

Välimäki luovutti ensimmäiset maitokannut Alavus Fasadiin säilytettäväksi jo vuosina 2006–2007. Seuraavaksi oli taidekeskus Harrin vuoro ottaa pysyvään näyttelyyn 500 kannua vuonna 2010.

Loput 250 kannua löysivät tilat viime maaliskuussa käyttöön vihityn Töysä-talon toisesta kerroksesta.

Eläkeläisiä pohjalaismaakunnista ja Keski-Suomesta

Kauko Välimäen mukaan häntä pyydetään ympäri vuoden esittelemään taidekeskus Harrin kannukokoelmaa. Toisinaan pyyntö yltää myös Fasadin tiloihin.

Joskus turisteja tulee bussilastillinen, mutta samalla he näkevät taidekeskuksessa muitakin kuin Arabian aarteita.

Suurin osa matkailijoista on eläkeläisryhmiä pohjalaismaakunnista ja Keski-Suomesta, taidekeskuksesta vahvistetaan.

Töysä-taloon kannut saatiin helmikuun lopussa. Vieraskirjana toimivan vihkosen perusteella arviolta 600 vierailijaa on nähnyt Töysään sijoitetut kannut.

Alavuden maitokannukauppojen taustaa

Alavuden kaupunginhallituksen ostopäätös on päätynyt lähes jokaisen suomalaismedian otsikoihin ja siitä lähtien on aiheesta riittänyt polemiikkia muun muassa lehden yleisönosastolla .

Töysäläisen Pentti Hautalan (ps.) lisäksi aiheesta on kirjoittanut myös Alavuden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjö Paukkunen (ps.).

Närää kannuhankinnassa on aiheuttanut etenkin hinta, koska kaupungissa on vaadittu tiukkaa menokuria samalla, kun Alavuden kaupungin kuluvan vuoden talousarvion alijäämä on noussut yli 1,1 miljoonaan euroon .

Kehitysjohtaja Terttu Liesmäki korosti lehtemme haastattelussa, että kaupungin luottamushenkilöt ovat olleet yksimielisiä kokoelman hankinnasta. Kaupunginhallituksen hankintapäätös oli hänen mukaansa yksimielinen .

– Kaupunginvaltuusto päätti myöntää tähän nimenomaiseen tarkoitukseen lisämäärärahan kesäkuussa, hän lisäsi.

Aiemmin uutisoimme, miten Alavuden kaupungin maitokannuostoksista noussut valtakunnallinen kohu ihmetyttää kuntapäättäjiä, kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Jari Kortesmäkeä (kok.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Toni Juurakkoa (kesk.) .

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta