Tilaajalle

Nurmolaisen Petri Yli-Soinin broilerit olivat mallikappaleina, kun Atrialla laskettiin tänä syksynä kanan hiilijalanjälkeä

SEINÄJOKI

Petri Yli-Soinin broilerit Nurmossa ovat olleet mallikappaleina, kun Atrialla on laskettu tänä syksynä kanan hiilijalanjälkeä.

Maanantaina Yli-Soinin kanalaan saapui tämän vuoden kuudes satsi untuvikkoja, yhteensä 28 000 tipua. Nelikymmengrammaisina kuoriutuneet linnut kasvavat kanalassa 37 päivää ja lähtevät sitten 2,4 kiloa painavina teurastamolle.

–Kana on maailman tehokkain maaeläin muuttamaan hiilihydraattia proteiiniksi. Siihen tämä homma perustuu, Yli-Soini toteaa.

Atrialaisen broilerin hiilijalanjälki on laskujen mukaan 3,2 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ruhokiloa kohti. Luku kuvaa sitä, miten paljon kasvihuonekaasuja tuotannosta aiheutuu.

Hiilijalanjälki on lihatalon mukaan noin 40 prosenttia vähemmän kuin maailman kanojen keskimäärin.

–Suurin selittävä tekijä on soija. Soijalla on niin isot päästölukemat, sanoo Atrian tytäryhtiön A-Rehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala.

Muualla maailmassa soijan osuus kanojen ruokinnassa on yleensä 20–30 prosenttia, Atrialla se on 11 prosenttia.

Suurin päästötaakka on eteläamerikkalaisella soijalla. A-Rehu käyttää tällä hetkellä pohjoisamerikkalaista soijaa.

Soijan käyttöä on vähennetty, ja pyrkimys on vähentää sitä edelleen.

–Nyt meillä on siihen hyvätkin mahdollisuudet, sillä hernesato oli tosi hyvä tänä vuonna, Rauhala sanoo.

Soijaa korvataan herneen lisäksi kotimaisella kuoritulla kauralla ja härkäpavulla.

–Kuorittu kaura on meillä tärkein, ja sen käyttöä haluttaisiin nostaa.

Tällä hetkellä kuorintakapasiteetti loppuu kesken. A-Rehu aikoo lisätä sitä Koskenkorvan rehutehtaan laajennuksen yhteydessä.

Täydellinen soijattomuus ei ole Rauhalan mukaan helppoa. Untuvikkovaihe on hankalin.

–Kana tarvitsisi ensimmäisellä viikolla tosi hyvin sulavia raaka-aineita, ja soija on niistä yksi.

Nautojen ja lihasikojen ruokinnassa ei soijaa enää käytetä, porsailla ja emakoilla jonkin verran.

Broilerin hiilijalanjälkeen on laskettu alkutuotannon koko ketju teurastamon portille asti. Ketjuun kuuluvat kasvatuskanalan lisäksi munittamo, nuorikkokasvattamo sekä hautomo.

Yli puolet hiilijalanjäljestä aiheuttaa rehu, mutta mukaan on laskettu myös lantapäästöt ja lämmitys.

Esimerkkitilat edustavat Rauhalan mukaan hyvin keskimääräistä tuotantoa. Kaikki broilerit syövät koskenkorvalaista rehua ja usein lisäksi tilan omaa vehnää.

–Tiloilla voi olla eroja energiankulutuksessa ja energianlähteissä, mutta niiden merkitys on aika pieni.

Hiilijalanjälkeä voidaan Atrian mukaan pienentää edelleen lisäämällä kaurankuoripelletin käyttöä kanaloiden lämmityksessä. Nyt laskennassa olleet tilat käyttivät lämmitykseen palaturvetta.

Mitä tuottaja itse ajattelee hiilijalanjälkien laskemisesta?

Yli-Soinin vastaus on pitkä, mutta sen voi tiivistää seuraavasti. Jos suomalainen syö 24 kiloa broileria vuodessa, kanan osuus suomalaisen hiilijalanjäljestä on noin 70 kiloa.

–Mikä on suomalaisen hiilijalanjälki? Se on kymmenen tonnia. Kanan osuus siitä on 0,75 prosenttia, hän suhteuttaa.

–Mutta ei laskeminen turhaa ole. Nythän me pystymme osoittamaan, että mikä tilanne on. Suomalaisen kanan hiilijalanjälki on tosi pieni, Yli-Soini sanoo.

Tavoite soijan korvaamisesta kokonaan kotimaisilla rehuraaka-aineilla on hänen mielestään kannatettavaa muutenkin kuin ilmastosyistä.

– Tärkeintä on, että ympäristövaikutus on kokonaisuudessaan mahdollisimman pieni. Jos mietitään sitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä maaperälle, pelätään että ruokamulta loppuu maailmasta, niin mitä muuta se tuontisafkan kiikuttaminen tropiikista tänne on kuin maaperän köyhdyttämistä siellä.

Fakta: Atria on laskenut kanan, naudan ja sian hiilijalanjäljet

Atrian kanan hiilijalanjäljen on laskenut sotkamolainen Envitecpolis Oy. Yritys käyttää laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua.

Sama yritys on tehnyt myös Atrian nauta- ja sikaketjujen laskelmat. Nautaketjun luvut valmistuivat pari viikkoa sitten ja sikaketjun aiemmin syksyllä.

Atrian nautojen hiilijalanjälki oli laskelmien mukaan 13,4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia teuraskiloa kohden. Sialla vastaava luku oli 3,75 kiloa.

Lähde: Atria

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta