Tilaajalle

Mikä on paras käyttövoima uudelle autolle? Vertailimme kaasun, sähkön, bensan, dieselin ja etanolin hyvät ja huonot puolet

Tapio Leppisestä tuli kaasuautoilija neljä kuukautta sitten. Eläkkeellä olevan kemian diplomi-insinöörin tarkka kirjanpito paljastaa, että biokaasulla ajaminen on ollut kannattavaa sekä luonnon että oman kukkaron kannalta.

–Periaatesyistä ajan vain biokaasulla, vaikka maa- ja biokaasun hintasuhde ärsyttääkin. Keskikulutus on ollut 3,54 kiloa kaasua satasella.

Sadan kilometrin kaasuille tulee hintaa noin 5,5 euroa. Vastaava bensiinikäyttöinen Volkswagen Golf nielisi polttoainetta samalla matkalla kuutisen litraa eli yhdeksän euron arvosta.

Volkswagenissa on kaasusäiliöiden lisäksi yhdeksän litran bensiinitankki. Jos kaasu loppuu, auto vaihtaa kaasulta bensiinikäytölle kuljettajan sitä huomaamatta. Leppisten ajoissa bensiinille tuli eniten tarvetta Lapin-matkalla.

–Pääsimme kaasulla kotoa Oulusta melkein Kilpisjärvelle saakka. Sen jälkeen piti ajaa yli tuhannen kilometrin matka bensiinillä. Sujuihan se, kun piti tankkaus- ja kahvitauon parin tunnin välein.

Normaalisti Leppinen tankkaa Oulussa kaasua Gasumin asemalla Limingantullissa. Toinen vaihtoehto on Kiertokaari Oy:n jäteasema Ruskossa.

"Käyttövoimaveron joutaisi poistaa"

Gasum myy asemillaan sekä maa- että biokaasua, Ruskon kaltaiset tuottajat puolestaan pelkkää jätteistä valmistettua biokaasua.

–Jos edes Kemiin saisi aseman, Rovaniemestä puhumattakaan, niin ajaminen Lapissa helpottuisi selkeästi. Nyt Limingantulli on pohjoisin kaasuasema koko maassa.

Toinen epäkohta on kaasuautoilta perittävä noin 200 euron suuruinen käyttövoimavero vuodessa.

–Hassu jäänne koko vero, joutaisi jo poistaa.

Leppisen perheen kaasulla ajetut reitit ovat risteilleet pääosin Länsi-Suomen rannikkoalueella Oulun, entisen kotipaikan Rauman ja Honkajoella sijaitsevan mummolan välillä. Tällä alueella biokaasua on yleensä hyvin tarjolla.

–Gasum lähettää heti tekstiviestin, jos joku asema on huollossa tai muuten poissa käytöstä. Se on oikein hyvää palvelua.

Kaiken lisäksi ajaminen on käytännössä ilmaista. Oulun suurimmat autoliikkeet ovat sitoutuneet maksamaan asiakkailleen 1?000 kiloa biokaasua vuoden ajan.

–Käytännössä se tarkoittaa 20?000 kilometrin ajoja, jos keskikulutus on 4,5 kiloa satasella. Omilla kulutuslukemillani voisin ajaa vuodessa näin vajaat 30?000 kilometriä.

Tapio Leppisen mielestä kotimaisen biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena on parasta ja järkevintä kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa luonnonmukaista kemiaa.

–Metaanikaasu palaa hiilidioksidiksi, mutta ei kasvata ilmakehän hiilikuormaa. Metaani vapautuisi ilmaan joka tapauksessa jätteiden hajotessa. Biokaasuna se saadaan hyötykäyttöön.

Uusi auto harkinnassa?

Kaikille suomalaisille kaasu ei ole kuitenkaan paras vaihtoehto autoiluun. Moni harkitsee nyt pitkään, millä käyttövoimalla tulevaisuudessa aikoo ajaa.

Koostimme eri käyttövoimien hyvät ja huonot puolet alla olevaan vertailuun.

Bensiini

+ Nykyautoihin sopivaa polttoainetta on saatavissa kaikkialla (95 E10 ja 98 E5).

+ Edullista valmistaa ja helppoa tankata sekä käyttää.

+ Toimii varmasti Suomen oloissa ja kovissa pakkasissa.

+ Turboahdetut bensiinimoottorit tuovat ajamiseen dieselmäisiä ominaisuuksia.

+ Soveltuu sellaisenaan etanolikäyttöisiin flexfuel-autoihin.

+ Autohinnastojen edullisimmat mallit ovat yleensä bensiinikäyttöisiä.

– Uusiutumaton fossiilinen polttoaine.

– Bio-osuus voi olla korkeintaan 10 prosenttia tilavuudesta eli 6,7 prosenttia energiasisällöstä.

– Litrahinta Suomessa vaihtelee paikkakunnittain jopa 25 senttiä.

– Hinnassa on nousupaineita (kuten dieselinkin) maailmantilanteen ja saatavuuden mukaan.

– Pienempi energiasisältö kuin dieselillä, vastaavasti myös pienemmät litrakohtaiset CO2-päästöt (2?350 grammaa/litra).

– Helposti syttyvä ja haihtuva.

Diesel

+ Turbomoottorin vääntöominaisuudet, hyvä ajettavuus ja ohituskiihtyvyys.

+ Yleensä bensiiniä edullisempi vaihtoehto paljon pitkää matkaa ajaville.

+ Kotimaisen uusiutuvan dieselin elinkaaripäästöt ovat jopa 90 prosenttia fossiilista dieseliä alhaisemmat.

+ Ajamisen aiheuttamat CO2-päästöt ovat bensiinimoottoria pienemmät.

+ Hyvä hyötysuhde kevyelläkin kuormituksella.

+ Euro 6 -päästönormin mukaisten uusimpien dieselmoottorien päästöt ovat minimaaliset vanhaan tekniikkaan verrattuna.

– Kylmään vuodenaikaan vaaditaan talvilaadun dieseliä.

– Moottori lämpenee hitaasti hyvin lyhyillä ajomatkoilla.

– Dieselauton lämmittäminen voi vaatia talvikaudella lisälämmitintä (webastoa).

– Pienhiukkaspäästöt edellyttävät hiukkasloukkua ja typen oksidien hallinta SCR-katalysaattoria.

– Dieselautot ovat yleensä bensiinimalleja kalliimpia ja painavat niitä enemmän.

– Epävarmuus jälleenmyyntiarvosta.

Korkeaseosetanoli

+ Polttoaineen bio-osuus on suuri (E85:ssa 85 prosenttia).

+ E85-, 95 E10- ja 98 E5 -polttoaineita voi tankata flexfuel-autoihin missä tahansa sekoitussuhteessa.

+ Vanhan bensa-auton voi muuttaa flexfuel-autoksi edullisesti kotimaisella tekniikalla.

– Noin neljänneksen lyhyempi toimintamatka kuin bensiinillä, koska polttoainetta kuluu saman verran enemmän (kompensoidaan litrahinnassa).

– Flexfuel-autojen mallistot ovat suppeat, eikä uusia ko. autoja ole tarjolla.

– Vaatii moottorin esilämmitystä talvella käynnistysten helpottamiseksi ja päästöjen pienentämiseksi.

– Rajalliset huoltopalvelut ja mahdollisesti bensa-autoa lyhyemmät huoltovälit.

Maa- ja biokaasu (metaani)

+ Uusia kaasuautoja ja käytettyjä tuontiautoja hyvin saatavilla.

+ Mahdollisuus hyödyntää kotimaista jätepohjaista biokaasua, jolla voi helposti ajaa ekologisesti.

+ Kaasulaadusta ja ajotavasta riippuen 30–50 prosenttia nestepolttoaineita pienemmät tankkauslaskut.

+ Kaasuautoiluun kannustetaan kuukausihintaisilla polttoainesopimuksilla.

+ Kaasutekniikka on koeteltua ja kolaritilanteissakin turvallista.

+ Puhdas palaminen ja erittäin alhaiset hiukkaspäästöt.

+ Jatkuvasti laajeneva tankkausverkosto sekä henkilöautoille että raskaalle ammattiliikenteelle.

– Tankkausverkostossa aukkoja Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Kaasuauton toimintamatka ei yllä bensiini- tai dieselauton tasolle.

– Kaasuautoja rangaistaan käyttövoimaverolla, vaikka auto kulkisi biokaasulla.

– Maakaasu on fossiilinen ja uusiutumaton polttoaine.

– Markkinajohtaja Gasumin asemilla ei ole biokaasun erillisjakelua.

– Vain osa maahantuojista hinnoittelee kaasuautot vastaavia bensa-autoja edullisemmiksi.

Bensiini ja sähkö (hybridi)

+ Sähkömoottori tukee polttomoottoria esimerkiksi liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä, jolloin kulutus pienenee.

+ Auton hukkaan menevä hidastus- ja jarrutusenergia saadaan talteen.

+ Hyvä jälleenmyyntiarvo muuttuvissa olosuhteissa. Ladattavien hybridien kysyntä ennakoi Suomeen noin 5?000 uutta hybridiautoa 2019.

+ Helppo säästövaihtoehto bensiiniautoon tottuneille.

+ Perheautoluokassa mahdollista saavuttaa noin 4 litran kulutuslukemat.

+ Voimakkaasti laajenevat automallistot ja pitkät takuuajat.

+ Ladattavilla plug-in-hybridiautoilla mahdollisuus ajaa 40–60 kilometriä sähköllä.

– Eri hybridivaihtoehdot vaikeuttavat valintaa (kevyt-, täys- ja ladattava hybridi).

– Jos hybridi on ladattava, omat latausmahdollisuudet ja sähköjärjestelmän kestävyys pitää varmistaa.

– Hybridiautojen paras hyötysuhde saavutetaan vain kaupunkiajossa, maantiellä sähkö ei pitkälle riitä.

– Lataushybridin ilmastohyöty toteutuu vain, jos akkua todella ladataan – muuten se on normaali bensiiniauto.

– Hybridi ei säästä automaattisesti, jos kaasujalka on liian raskas.

– Dieselhybridejä ei ole juuri saatavilla, joten uusiutuvaa jätepohjaista dieselpolttoainetta ei voi hyödyntää hybrideissä.

Sähkö

+ Nyt ja varsinkin ensi vuosikymmenellä voimakkaimmin kasvava autoluokka. Kesäkuun loppuun mennessä täyssähköautoja oli myyty Suomessa 995 kappaletta eli enemmän kuin koko vuonna 2018.

+ Loistavat ajo-ominaisuudet (kesällä), vähän huoltokohteita, pitkät takuuajat.

+ Täyssähköauton toimintamatka on kasvanut 300–550 kilometriin latauksella.

+ Periaatteessa edulliset polttoainekulut, mikäli autoa voi ladata kotona tai työpaikalla.

+ Mahdollisuus ajaa pelkästään uusiutuvalla vesi-, tuuli- ja aurinkosähköllä.

+ Ei melua eikä paikallispäästöjä.

– Sähköautot ovat edelleen kalliita, halvemmat mallit ovat vasta tulossa.

– Kotilataus voi vaatia erillistä pikalaturia ja sille taloyhtiön lupaa.

– Lataus kestää 8–14 tuntia, mikäli käytettävissä ei ole suurteholaturia.

– Julkinen latausverkosto on harva, joten sähköautoilu vaatii reitinsuunnittelua.

– Isot akut kasvattavat sähköauton kokonaispainoa, ja raskas auto voi yllättää talvikelissä puskemalla.

– Ei täyttä varmuutta akkujen kestoiästä eikä käytetyn sähköauton jälleenmyyntiarvosta.

– Akkuvalmistus edellyttää kalliita ja harvinaisia maametalleja, joiden hyödyntäminen aiheuttaa uusia ympäristöongelmia.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta