Majava valloittaa Kauhajoen

KAUHAJOKI

Jarmo Itäluoma kävelee pellon poikki Ikkeläjoen varteen Kauhajoen Aronkylässä. Siellä on tehty savottaa. Majavat ovat kaataneet useita suuria haapoja jokirannassa. Lähistöllä näkyy jyrsittyä puun pehua, ja jokitöyräältä veteen johtaa selvä polku.

– Niillä on pesiä tuolla jokirannassa vastarannalla. Nyt vain on niin paljon vettä, että pesäkolojen aukot ovat veden alla, Itäluoma kertoo.

Pesäkäytävät ovat jopa puoli metriä halkaisijaltaan ja johtavat joen toisella puolella olevan hevoslaitumen alle.

– Hevosten kaviot ovat joskus menneet maasta läpi suoraan majavien pesiin, Itäluoma tietää.

Majavien määrä on Kauhajoella muutaman viime vuoden aikana kasvanut joidenkin mielestä räjähdysmäisesti.

– No, räjähdysmäisesti ja räjähdysmäisesti. On ne tietysti lisääntyneet. Vuosi sitten Kauhajoella laskettiin olevan 60 majavanpesää. Tutkijat käyttävät kerrointa 3,8 laskiessaan lajin lisääntymistä, tietää Jani Eklund, joka on Kauhajoen riistahoitoyhdistyksen majava-asiantuntija ja osallistunut laskentoihin ja majavakantojen seuraamiseen muuallakin päin Suomea.

Majavat ovat levittäytyneet Kauhajoella oikeastaan kaikkialle muualla paitsi Kainastonjoelle Teuvan suunnalla. Niitä on Päntänneenjoessa, Ikkeläjoessa, Nummijoessa ja Kauhajoessakin lähellä kaupungin keskustaa.

– Sitten niitä on tavattu Kyrönjoen latvoilla entisen Serreksen tehtaan lähellä. Se on leviämässä itään päin, Eklund toteaa.

Kauhajoessa , Isojoessa ja Honkajoessa majailevat otukset on lajiltaan euroopanmajavia. Sen serkku, kanadanmajava, on valloittanut jo esimerkiksi Peräseinäjoen ja Lapuan suunnan, ja jossakin vaiheessa lajien pelätään törmäävän toisiinsa.

Vaikka majavia on paljon, ne eivät ole Eklundin mielestä vielä mikään ongelma.

– Se on vähän kuinka sitä asiaa katsoo. Joillekin yksittäisille metsänomistajille ne voivat olla ongelma, koska ne tekevät patoja ja kaatavat puita. Vahingot eivät ole euroissa välttämättä niin suuria, mutta tietysti patojen takia vettä nousee paikoin talousmetsiin. Ei ne niinkään pääjokia patoa, vaan sivuluomia. Isommat väylät saavat olla auki, Eklund kertoo.

Kauhajoelle on annettu lupa ampua kymmenen majavaa kannanhoidon kannalta sopivista paikoista. Luvat käytetään yleensä keväisin. – Se on hankala metsästettävä, koska se liikkuu öisin, kertoo Eklund, joka on metsästänyt majavia jousipyssyllä.

Aronkylässä jokirantaan kaadetuista puista oli tukkipuun mitat täyttäviä haapoja. Koivu ja haapa ovat sen herkkua.

– Kyllä ne kaatavat isojakin runkoja. Joku tutkija on sanonut, että isot puut ovat niiden mielestä maukkaampia. Kuusen oksia ne ilmeisesti kuskaavat pesiinsä, samoin esimerkiksi vadelmien varpuja.

Kauhajoella ensimmäiset majavat tavattiin jo 70-luvulla Muurahaisissa. Niitä on metsästettykin jo kymmenisen vuotta.

Syksyisin majavat tekevät patoja ja täyttävät ruokavarastojaan. Pesä on padon yläpuolella.

– Leutojen talvien takia ne työstävät patoja melkein ympäri vuoden kun joet eivät enää jäädy, Eklund toteaa.

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta