Tilaajalle

Luokassa lauleleva poika ei täytä normaalin oppilaan kuvaa - Ina Juva tutki koulukiusaamista uudesta näkökulmasta ja yllättyi kommenttien tulvasta

SEINÄJOKI

Tutkija Ina Juva ei arvannut, millaisen kommenttitulvan saisi aikaan väitöstutkimuksellaan koulukiusaamisesta.

– Jo nyt kymmenet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja jakaneet kokemuksiaan. Tutkimus näytti todella tulevan tarpeeseen ja sanoittavan ihmisille heidän kokemuksiaan, hän sanoo.

Ina Juva väitteli koulukiusaamisesta ja syrjinnästä perjantaina Helsingin yliopistossa. Hän tutki aihettaan kahdessa suuressa yläkoulussa pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuksen valaisevin tulos liittyy tahattomaan ja tiedostamattomaan koulukiusaamiseen, johon syyllistyvät nuorten lisäksi myös opettajat ja muut koulun aikuiset.

– Oppilas voi joutua kiusatuksi, koska ei täytä normaaliuden vaatimusta, Juva sanoo.

Hän kertoo esimerkin:

– Tutkimuksessa kiusaamisen kohteena ollut oppilas nimettiin epänormaaliksi siksi, että hän saattoi muun muassa tanssia ja laulaa luokassa, Juva sanoo.

Kiusaaminen ilmeni muun muassa poissulkemisena.

– Esimerkiksi ryhmätyötunneilla poika yritti kyllä hakeutua ryhmiin, mutta muut oppilaat eivät huolineet häntä.

Juvan mielestä luokan opettaja ei nähnyt syytä ja seurausta, vaan sortui itsekin kiusaamiseen. Opettaja torui oppilasta siitä, että hän ei ollut kuunnellut ohjeita, vaikka syy oli, että muut oppilaat eivät päästäneet häntä ryhmään tai antaneet hänen ottaa työvälineitä.

Juva pyrki tutkimuksessaan selvittämään, millainen oppilas koetaan koulumaailmassa normaaliksi ja millainen oppilas ei tähän muottiin mahdu.

Hän korostaa, että kyse on moninaisesta kirjosta, johon liittyy monisyisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kerroksia.

Juva ei osoita syyttävää sormea yksilöihin vaan enemmänkin rakenteisiin ja yleisesti omaksuttuun yhtälöön, jonka tutkija on nimennyt ei-normaaliksi.

– Ei valkoinen, ei keskiluokkainen, ei sääntöihin sopeutuva, ei oikein käyttäytyvä, tutkija listaa piirteitä, jotka ajavat normaalin ulkopuolelle.

Opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseeni, sillä kiusaajat olivat ”parempien perheiden” lapsia. Vanhempani eivät voineet asialle mitään: ”Älä välitä, kyllä se siitä loppuu.” Ei loppunut.

Rehtori pilkkasi huonoa näköäni ja kuntoani. Hän ilkkui liikuntatunneilla, kun en ollut hyvä pesäpallossa ja halveksi ainetunneilla, kun en nähnyt taululla lukevaa kirjoitusta.

Opettaja valitti muille oppilaille, kun kyseenalaistin hänen opetuksensa tason, koska hän mielestäni opetti väärää tietoa, joka oli helppo tarkistaa luotettavista tietolähteistä.

Kun Juva esitteli tulokset kouluissa, joissa oli tutkimustaan tehnyt, opettajat järkyttyivät.

– Aihe on kipeä piste monelle opettajalle, joka tekee työtään vaativassa ympäristössä. Moni säikähti, että saattoi tietämättään syyllistyä johonkin, mitä eivät olleet tarkoittaneet.

Kiusaaminen voi olla myös tietoista.

– Tämän näkemiseen pitäisi puuttua mielestäni jo opettajankoulutusvaiheessa.

Tämä (lehden) kiusaamiskysely on törkeä ja asenteellinen hyökkäys korkeasti koulutettua ammattiryhmää vastaan.

Oppilaana itsekin on muistoja yläkouluikäisistä oppilaista, jotka piinasivat opettajiaan, ihan kiusaamiseksi asti.

Tutkija Ina Juva korostaa, että hän tutki kiusaamista oppilaiden kautta. Oma tutkimusaiheensa olisi tutkia opettajiin kohdistuvaa kiusaamista.

– Kiusaamista sekä oppilaiden että muiden opettajien taholta, Juva tarkentaa.

Lainaukset ovat otteita lehtemme kyselystä.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta