Tilaajalle

Kyröön käräjillä puheena Seinäjoen ja Vaasan kaksoiskaupunki: mammuttia kannattaa metsästää

ISOKYRÖ

Kyröön käräjillä puitiin Seinäjoen ja Vaasan tulevaisuutta kolme tuntia. Periaatteessa kaupungeilla menee ihan hyvin, mutta suuressa ympyrässä ne ovat jääneet isompien jalkoihin. Miten kaksi maakuntaa kaupunkeineen ja kylineen olisivat yhdessä enemmän?

Samaa miettivät tapahtuman luojat, Panu Laturi , Esa Nieminen ja Anssi Kujala , vuosi sitten.

– Mietimme miksi Seinäjoen ja Vaasan yhteistyö ei toimi, vaikka välimatkaa on vain 74 kilometriä. Päätimme, että asialle on tehtävä jotain, sanoi Panu Laturi aloitussanoissaan.

Syntyi Kyröön käräjät - sopivasti ikivanhojen Isonkyrön käräjäkivien maille, kuten kunnanjohtaja Tero Kankaanpää muistutti.

Ikivanhoille maille kutsuvieraat johdatti myös Kyrö Distilleryn tislaamojohtaja, Isokyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miko Heinilä .

– Pohjimmiltaan kyse on siitä metsästämmekö yksin kauriita vai tavoittelemmeko yhdessä mammutteja, hän visioi Pohjanmaan metropolin mahdollisuuksia. Heinilä muistutti, että olemme loppujen lopuksi yhtä ekosysteemiä.

– Alueemme selviytyminen on kiinni jokaisesta meistä.

Käräjät avasi eduskunnan puhemies Paula Risikko , jonka Panu Laturi juonsi lavalle pohjalaisimpana ihmisenä, jonka hän on koskaan tavannut.

Puhemies Risikko muisteli niitä lukuisia yrityksiä työuransa varrelta, joissa kaupunkien välistä yhteistyötä oli yritetty rakentaa.

– Yksi liittyi sairaanhoitopiirien yhteistyöhön. Saimmekin jotain konkreettista aikaan – pesulan, joka paloi seuraavalla viikolla.

Risikko kehotti seminaarilaisia miettimään sitä, mikä ei muutu.

– Yleensä mietimme muutosta, mutta jos miettisimmekin asioita, jotka eivät muutu, kuten maantieteellinen asema, luonto ympärillämme sekä ihmiset arvoineen.

Risikko nauratti kuulijoita nostamalla pohjalaisten arvoista esimerkiksi kaksi luonteenpiirrettä: yrittäjyyden ja periksiantamattomuuden.

– Kun olin töissä Savossa, siellä kerrottiin tarinaa pohjalaisesta ja savolaisesta miehestä, jotka oli laitettu pudistelemaan mattoja. Iltaan mennessä savolainen seisoi vielä mattopiiska kädessä, kun pohjalainen oli jo perustanut mattokutomon.

Siinä missä puhemies Paula Risikko esiteltiin maan pohjalaisimpana naisena, seuraava puhuja esitteli itsensä maan vähiten pohjalaisena suomalaisena.

– Olen syntynyt Kotkassa, asunut Helsingissä ja nyt Tampereella. Olen täällä varmaan siksi, koska minulla ei ole mitään yhteyttä Pohjanmaahan, sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Matti Apunen .

Kun hän oli saanut kutsun saapua puhujaksi Kyröön käräjille, hän oli hakenut, mitä kansainvälisillä nettisivuilla kerrotaan Vaasasta ja Seinäjoesta. Saalis oli laiha.

– Onko iso parempi kuin pieni: Tottakai, Apunen sanoi.

– Mutta pitää ajatella paljon isommin kuin maakunnallisessa mittakaavassa, hän korosti.

Apunen muistutti, että jos Seinäjoki ja Vaasa tosissaan suunnittelevat parisuhteen syventämistä, pitäisi tuottaa "jotain ihan kreisiä".

– Älkää olko näpertelijöistä, miettikää, mikä erottaa teidät muista. Miettikää, mitä tekisitte, jos teillä olisi täysi valta. Ja miettikää toimiiko idea bisneksen taajuudella vai pelkästään hallinnon taajuudella.

Myös Jenni Airaksinen , Suomen Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja, kannusti uhoon.

– Jos Seinäjoki ja Vaasa haluavat sotkea kaupunkihierarkiaa, se olisi erittäin tervetullut manööveri. Maakunnista ja kunnista pitäisi kuulua juuri uhoavia ideoita. Vaikka tuntuu että ei tulosta synny, syntyy kuitenkin.

Airaksisen mielestä on ihan yhdentekevää, onko kyse kuntaliitoksesta vai metropolista.

– Kaikki keinot, jotka vähentävät alueiden pirstaloituneisuutta on hyväksi. Hallintorakenteiden ei pidä olla kahleita, Jenni Airaksinen päätti.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta