Tilaajalle

”Kun kuulee kannustuksen, iho nousee kananlihalle” – SJK toi kokoonpanonsa kannattajajoukkojensa keskelle

SEINÄJOKI

– Heippa, mitä kuuluu, huikkaa kymmenen korvilla oleva Kai Gerey kauppakeskuksen aulaan joukkueensa SJK:n kanssa saapuneelle Mehmet Hetemajlle ja saa saman tien hyväntuulisen vastauksen.

– Hyvää kuuluu, entä sinulle?

9-vuotias Aati Rantamäki jallittaa pikkupallon kanssa keskipelaajaa Aatu Kujanpäätä. Aaron Lounatvuoren ja Onni Fräntin palloissa on kerättynä jo koko joukko pelaajien nimikirjoituksia.

– On tosi hieno nähdä junnujen ilmeestä, miten ne nauttivat, kun pääsevät tapaamaan meitä, hymyilee SJK:n maalivahti Jesse Öst vilinää katsellessaan.

Tyytyväinen on myös vuoden alusta SJK:n markkinointijohtajana aloittava Jussi Kankaanpää.

– Nämä ovat niitä tilaisuuksia, joissa aistitaan kansan pulssia, hän kiteyttää SJK Meet&Greet -tapahtuman syvimmän olemuksen.

Lisää samanlaista on luvassa, ja Kankaanpään mukaan tapaamisiin pyritään saamaan aina niin monta pelaajaa kuin vain mahdollista.

– Ensi kaudella stadionin kulma avataan pelin jälkeen vähän eurooppalaiseen tyyliin, ja siellä pääsee tapaamaan pelaajia. Persoonat tulevat paremmin tutuksi, eivätkä pelaajat ole vain nimi ja kasvot, hän kertoo.

Östillä ei ole mitään suunnitelmia vastaan. Hänelle kannustajat ja kannustushuudot ovat tärkeä osa ottelua.

– Huudoilla on ihan oikeasti vaikutusta omaan suoritukseen. Kun pelin aikana kuulee kannustusta, nousee iho aina ihan kananlihalle, Öst kertoo.

SJK:n kannattajaryhmä Klopit on kentillä jo legenda. Ei ihme, sillä lähes joka vieraspelissä on paikalla useampi kymmenen kannattajaa. Kotipeleissä määrä on satoja.

– Me emme ole faneja, me olemme kannattajia. Fanit ostavat julisteita ja tukevat sillä tavalla toimintaa, me olemme osa seuraa, selventää ryhmän aikanaan perustanut Lari Paski.

Kotiotteluissa Klopit seisovat vakiopaikalla stadionin länsipäädyssä maalin takana. Kannattajat ovat ja pysyvät, kävi joukkueelle itse otteluissa miten tahansa.

– Kannattajakulttuuri on intohimoa ja lojaaliutta joukkuetta kohtaan. Me muovaamme koko seuran kulttuuria, ja olemme osa seuran toimintaa, Paski tarkentaa.

Jo kuudennen kauden SJK:n riveissä aloittava Hetemaj käyttää myös sanaa lojaali, kun hän puhuu kannattajista.

– Kun on vaikeita hetkiä, seistään suoraselkäisinä takana. Sillä on iso vaikutus itseenkin, ettei selkää käännetä. Kunnioitan heitä isosti, hän sanoo.

Seinäjokelaissyntyisen valmentajan Jani Honkavaaran mielestä SJK:n kannatusryhmä on noussut maan ykkösten joukkoon. Ihan sinne perinteisen ja ison HIFK:n kannustajajoukon tuntumaan.

– On ollut hienoa huomata, miten aktiivinen kulttuuri tänne on muodostunut. Silloin ennen oli pesäpallo ykkönen, mutta nyt on jalkapallo, hän iloitsee.

Savolaiseen kannustuskulttuuriin Kuopiossa viime vuodet perehtynyt Honkavaara löytää idän ja lännen välillä eroja.

– Savolaiset ovat enempi sellaisia mietiskelijöitä, hän sanoo.

Joukkuelajien kannustuksesta on tullut Suomessa varsinainen buumi. Jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo kokoavat isot joukot kannattajia, jotka kiertävät otteluissa ympäri maailmaa.

– Joukkueesta löytää aina omantyylisen pelaajan, jota voi kannustaa, Kankaanpää perustelee.

Kannustusjoukot kasvatetaan vieraspeleissä. Näin käy Paskin mukaan myös Klopeissa.

– Vieraskentällä on kannustushuutoihin helpompi lähteä mukaan, kun ei tarvitse koko ajan ajatella, onko katsomossa tuttuja. Pelimatkoilla tehdään kannattajat, hän toteaa.

Kun SJK lähtee HJK:n vieraaksi, on bussissa nelisenkymmentä kannattajaa. Helsingissä asuvia seinäjokelaisia ja pohjalaisia tulee helposti saman verran. Maarianhaminaan lähtijöitä on ehkä muutama.

– Minulle tämä on elämä ja elämäntapa, nykyisin myös työ. Vuonna 2008 jäi yksi ottelu väliin, kun oli läheisen serkun häät. Siinäkin kävi lopulta niin, että sairastuin vatsatautiin, enkä päässyt edes niihin häihin, Paski paljastaa.

FAKTA: Millainen on fani?

Fani on henkilö, joka ihailee tai arvostaa jotain ilmiötä, henkilöä, joukkuetta, tyylilajia tai kulttuurin aluetta voimalla, joka ylittää tavanomaisen arvostuksen.

Sanaa fani käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa lehdistössä 1800-luvulla kuvaamaan ammattilaisjalkapallojoukkueiden kannattajia.

Aiemmin fanius leimattiin oireeksi, joka kertoo yksilön psyykkisistä häiriöistä tai yhteiskunnan sosiaalisista ongelmista.

Uudempi selitys pitää faniutta kuluttajan aktiivisena tapana kokea erilaisia asioita.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta