Tilaajalle

Kuinka Vaasan seutu voisi hyötyä avaruusdatasta? Aihe puhutti avaruustalouden työpajassa

VAASA

Merenkurkkuun on suunnitteilla oma avaruustalouden innovaatiokeskus Kvarkensat.

Idean takana ovat Vaasan yliopiston Digital Economy ja Innolab -tutkimusalustat sekä Yrkeshögskola Novia. Ensimmäinen askel kohti avaruutta oli keskiviikkoaamupäivän työpaja, johon yliopistoväki oli kutsunut osallistujia muun muassa ABB:ltä, Wärtsilästä ja Wapice Oy:stä. Reilun nelikymmenhenkinen porukka istui Vaasan Bock’s Corneriin koolle keskustelemaan Space Digital Economy Innovation Center -ohjelmasta. Käytännössä työpaja oli lähtölaukaus sille, mikä voisi olla Vaasan seudun ja Uumajan, Merenkurkun, rooli avaruusdatan ja sitä kautta avaruustalouden hyödyntäjänä.

Kuulostaa varsin lennokkaalta. Sitä se onkin.

– Avaruusliiketoiminta on ajankohtainen ja aivan uusi mahdollisuus uusiin innovaatioihin. Myös Merenkurkun alueen tulisi hyötyä kaikesta siitä avaruusdatasta, jota on yhä enemmän saatavilla ja josta voidaan saada uutta liiketoimintaa, selvittää Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi .

Sama avaruustalouden työpaja on tarkoitus pitää myös Uumajassa. Miten Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevat kaupungit voisivat olla avaruustaloudesta hyötymässä?

– Avaruusdata on arkipäiväistymässä. Sitä käytetään paikannuksessa, tieliikenteessä, kartoituksessa, sääpalveluissa..., Kuusniemi luettelee.

Satelliitteja on mahdollista rakentaa yhä halvemmin ja niiden laukaisu on yhä edullisempaa. Siinä, missä vielä vuosikymmeniä sitten satelliitteja hallinnoivat ja laukaisivat avaruuteen mahtimaat Yhdysvallat ja Venäjä, nyt minikokoisia, jopa muutaman kilon painoisia satelliitteja laukaisevat yritykset. Yliopistojen ja valtioiden rakentamien satelliittien sijaan telluksen yllä kiertävätkin tätä nykyä eri maiden eri yhtiöiden taivaalle laukaisemat satelliitit, jotka skannaavat maapalloa viipale kerrallaan.

– Kaikki maat maailmassa kehittävät satelliitteja. Pääsy avaruuteen on tavallisempaa ja halvempaa. Kymmenentuhannen kilon painoisesta avaruuteen laukaistusta järkäleestä on päästy muutaman kilon painoiseen minisatelliittiin, kertoo professori Jaan Praks , projektijohtaja Aalto yliopistosta. Työpajaan kutsutut tuijottavat valkokankaalla välähtelevää PowerPoint -showta, jossa satelliitit kiertävät maata tihenevään tahtiin. Praks tietää mistä puhuu. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on rakentanut Suomen ensimmäisen satelliitin.

– Jos on varaa 16 000 euron autoon, on varaa satelliittiin. Nelikiloinen pieni satelliitti maksaa noin 2 000 euroa. Satelliittien teosta on tullut niin halpaa, että jopa yliopistoilla on varaa niitä tehdä, Praks kuvaa ja saa salin hörähtämään nauruun.

Suomen ensimmäiset satelliitit kiertävät jo maapalloa. Valtiolla on oma avaruusstrategiansa 2025, jossa visiona on, että "Suomessa toimivat yritykset ja tutkimusorganisaatiot uudistavat avaruuden hyödyntämisen toimintatapoja kestävällä tavalla ja osallistuvat huippuluokan avaruushankkeisiin."

Onko Kvarkensat yksi niistä, huippuluokan avaruushankkeista, jää nähtäväksi.

Susanna Pajakko

Kommentoi




Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Luetuimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




Lisää maakunnasta