Tilaajalle

Kuhertelua kalliolohkareilla : "Kirkkopakan kuningas" muistaa, että Ekolan luontokohteessa syntyi monia romansseja

KAUHAVA

"Polku oijustuu maanomistajan mökille lammen rannalle, mutta kohde kumottaa heti taimikon takaisella kummulla. Vanhojen kuusten ja mäntyjen tupas somistaa mustina kielekkeinä ja seinäminä röykyttyvää korkeaa järkälemuodostumaa. Ennen kohde sijaitsi sankan kuusimetsän sisällä ja tuli siellä vastaan yllättäen."

Näin toimittaja Pekka Rajala kuvasi vuonna 2001 Ilkkaan tekemässään jutussa tunnelmiaan polulla Alahärmän Ekolan kylässä sijaitsevalle Kirkkopakalle.

Jääkauden loppuvaiheessa syntynyt isojen kalliolohkareiden röykkiö Härmän muuten niin tasaisissa maisemissa on kiehtonut kautta aikain paikallisia asukkaita, mutta myös kirjailijoita, runoilijoita, elokuvan tekijöitä, toimittajia ja piirtäjiä.

Jani Ekolan metsäpalstalla sijaitseva Kirkkopakka on piirtynyt ihmismieliin mystisenä paikkana. Se on pistänyt mielikuvituksen voimat liikkeelle.

Niiden tuloksena on syntynyt monia kansan suussa kulkeneita tarinoita muun muassa Kirkkopakan äijästä ja juoposta, mutta myös kuninkaan hovineidon ja ja vuorenpeikon suhteesta Ekolankylän väkeen. Näistä mainitsi myös Samuli Paulaharju Härmän mailla -kirjassaan.

Yhdeksän vuotta toimittaja Rajalan käynnin jälkeen Härmäseura ja Ekolan kyläseura pistivät töpinäksi. Kirkkopakasta syntyi esite.

Saman innostuksen vallassa Sahankyläntielle saatiin Aisaparin rahoittamat opastaulut, joiden avulla myös paikkaa tuntemattomat ovat osanneet perille.

Kirkkopakan paikallisen oppaan tehtävää on siitä lähtien hoidellut tarpeen mukaan Mirkan hiomapaperitehtaalta eläkkeellä oleva Olavi Koivisto, 73.

Hän muistaa Kirkkopakan jo lapsuudestaan 1950-luvulta, jolloin pojat tapasivat mielellään kiipeillä kallioröykkiön päälle.

– Tämä oli 1960- ja 1970-luvuilla nuorison suosima paikka. Näiden kalliopaasien juurella on syttynyt monia romansseja, Koivisto tietää.

Koivistolle itselleen näitä kokemuksia ei silti kertynyt eikä hän edes tullut käyneeksi Kirkkopakalla kymmeniin vuosiin, kunnes ehdotus Härmä-seuraa vetäneelle Matti Tynille sai kyläseurat liikkeelle.

Itsenäisyyttä halunneiden aktivistien joukko kokousti Kirkkopakalla salaa vuonna 1916.

Nykyään käynnit kuitataan vieraskirjamerkinnöin. Vuotuinen kävijämäärä on vakiintunut noin sataan henkilöön.

Menneen kesän merkinnöistä pistävät silmään nimet lapsiporukalta, joka viestittää olleensa Kirkkopakalla elokuvan teossa.

Koivisto kertoo, että kyse oli vuodenvaihteessa julkaistavasta Järvilakeuden kansalaisopiston tuottamasta Muistoseurat kolmosesta. Hän oli itsekin mukana elokuun kuvauksissa Kirkkopakan kuninkaan roolissa.

Vieläkin elävälle kuvalle olisi Koiviston mukaan tarvetta.

– Yleishyödylliseen Kirkkopakan mainosvideon tekoon saisimme Aisaparin lupaileman rahoituksen, jos vain löytäisimme sille sopivan tuottajan.

Koivistoa on kutsuttu jo pitkään Kirkkopakan kuninkaaksi. Se tuntuu passaavan: Nimityksen innoittamana hän on hankkinut jopa rekvisiittaa eli kuninkaan kruunun ja viitan.

– Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse, hän kysäisee muhkean naurun kera.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta