Tilaajalle

Kauhavalainen Varvas on raittikylä - siellä voi kohdata lumilinkoa käyttävän lääkärin tai heinänseivästyksen Suomen mestarin

KAUHAVA

Palan matkaa Kauhavan keskustasta Härmiin päin tienviitassa lukee Varvas 4.

Perusmuodossaan nimi herättää hilpeyttä, mutta sen taivutus latistaa huumorin.

Kukaan ei mene Varpaaseen, vaan Varvaalle. Asukkaat eivät viihdy Varpaassa, vaan Varvaalla.

– Kylän nimestä tai sukunimestäni ei ole ollut koskaan mitään haittaa eikä niistä ole vitsejä väännetty, sanoo eläkkeellä oleva maanviljelijä Jaakko Varvas, 76.

Varvaan vanhin, sotaveteraani Tapio Lassila, 97, on selkeästi ikäisiään nuorekkaampi ja nauttii talonsa maalämmöstä neljä kilometriä pitkän raittikylän itäpäässä.

Hän myöntää, että kotikylän nimi on herättänyt hänessä joskus hilpeyttä - oikeastaan aina asiaa ajatellessa.

Mitään hämminkiä se ei tosin ole kohta satavuotisen elämänpolun varrella tuottanut.

Nimen arvoituksesta hänellä on muistikuva.

– Joskus jossakin, olisiko ollut ompeluseuroissa, Antimäen vanhaemäntä kertoi, että joku iänaikainen maanmittari olisi katsonut kartalta, että tänne suunnalle metsäkaistaleen läpi pistävä peltolohko on kuin varvas.

Kylällä vuodesta 1981 asunut työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Lehtimäki kertoo, että joskus nuorena hän ohi ajellessaan naureskeli Varvas-tienviitalle tietämättä, että sinne tulisi vielä joskus hänen perheensä koti maatilalle, jonka nimi oli alun perin Varvas.

Lehtimäki kertoo, että hänelle on aina sanottu, että kylän nimen kantasana olisi Varva. Nykyinen kumppani, kuortanelainen Jyrki Kaaranka, on löytänyt vuoden 1873 ruotsinkielisistä lohkomiskirjoista kohdan, joka voisi vahvistaa asian.

Otsikossa lukee "Varvas hemmas". Voisiko tämä viitata siihen, että Varvas-nimen s-kirjain on omistusliite?

Syksyinen räntäsade illansuussa on omiaan korostamaan Varvaan hiljaiseloa.

– On tämä talvella liian hiljainen, ympärillä vain pilkkopimeää. En aio täällä vanhuuttani viettää, Tiina Lehtimäki lupaa.

Jos lumipyry yllättää yöllä, tarmokas lääkäri tarttuu aamutuimaan pienmoottorilla käyvään lumilinkoonsa, jotta ei jäisi kiinni pihaan ja pääsisi ajamaan työpaikalleen Härmämediin.

Lääkiksessä ei ehkä lingon käytön saloihin opastettu, mutta työ- ja opiskelu-ura saattaa puhua puolestaan.

– Tulin tänne maatalon emännäksi. Teimme kaksi lasta, jonka jälkeen opiskelin ensin sairaanhoitajaksi ja muutaman hoitajavuoden jälkeen lääkäriksi.

Varvas on ollut joskus nykyistä vireämpi kylä, mutta lehtiuutisia sieltä harvoin repeää.

Eräs sellainen 1980-luvulta tosin naurattaa Lehtimäkeä vieläkin.

– Silloin oli liikkeellä lintuinfluenssaa ja ihmisiä varoiteltiin koskemasta kuolleisiin lintuihin. Niinpä Ilkassa oli pikku-uutinen, joka kertoi, että Varvaantien varresta oli löytynyt kuollut lintu.

Toimittaja Päivi Samppala sentään teki Varvaalta oikean kyläjutun Ilkkaan vuonna 1988. Siitä ilmenee, että väkeä oli tuolloin noin 80.

Lehtimäen laskelmien mukaan kylässä olisi tällä hetkellä 42 asukasta.

Kylän isojen ikäluokkien tarpeisiin tehty koulu lakkautettiin 1968. Sen tiloihin muutti parhaimmillaan noin 50 henkilöä työllistänyt Raija ja Väinö Ranisen mattokutomo.

Kutomo lopetti toimintansa 1980-luvun puolivälissä jatkaen vielä jonkin aikaa kudevärjäämönä.

Maatalouden tuotantoelämiä ei kylällä enää tiettävästi ole.

Näin sanoo Jaakko Varvas, joka rakensi uuden navetan 1981 ja runnasi siinä 16 lypsävällä sekä samalla määrällä nuorta karjaa vuosituhannen vaihteeseen saakka.

Nykyään tila on pojan nimissä, joka viljelee, mutta saa pääansionsa tehtaasta.

Vanhan isännän mukaan Varvaalta on lähtenyt monia hyvin työelämässä ja yritysmaailmassa menestyneitä henkilöitä.

Harvat urheilusaavutukset taitavat jäädä Jaakko Varvaan ohjastamiin ravivoittoihin ja Hautalan veljesten saavutuksiin jokamiesluokan autokilpailuissa.

Sm-kultaakin kylälle on tullut, tosin aika erikoisesta lajista.

– Toistakymmentä vuotta sitten voitin heinänseivästyksen Suomen mestaruuden. Mukana oli parikymmentä vuotta nuorempia, Jaakko Varvas sanoo ylpeänä.

Kylän vanhimman, Tapio Lassilan päiviin sisältyy vielä muutakin kuin pelkkää tuvassa köllöttelyä. Hän käy tämän tästä lähimetsissä kävelylenkeillä, kunhan ajaa ensin autonsa sopivaan lähtöpisteeseen.

Hyvän omenasadonkin Lassila poimi juuri talteen. Työvuosinaan hän viljeli muun muassa perunaa ja rypsiä.

Pöydällä lojuva Kauppalehti viestii kiinnostuksesta talousasioiden seurantaan.

– Jonkin verran aikani kuluksi pörssiosakkeita seuraan ja ostan, hän myöntää.

Vaimo kuoli toistakymmentä vuotta sitten. Naapurissa asuva poika, Kauhavan nyt jo eläkkeellä oleva rakennustarkastaja Esko Lassila, käy tapaamassa isäänsä päivittäin.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta