Tilaajalle

Joulupukille lähetettävä lista voi olla monellakin tavalla hepreaa aikuiselle – listojen tekeminen voi opettaa yllättävällä tavalla lasta

Kun tonttu raottaa joulupukille osoitettua kirjettä, voi lelukuvaston lisäksi sanakirja olla tulkkausavussa tarpeen.

Toimitusjohtaja Minna Kaivola Amosta kumoaa, ettei lelujen nimiä suomenneta enää yhtä paljon kuin viime vuosikymmeninä. Useimmiten etenkin pelien nimet kääntyvät suomeksi.

Kaivola selvittää, että leluyritykset toimivat pohjoismaisella tasolla eli tekevät yhteisiä pohjoismaisia tuotepaketteja. Lelun toimittajan kielenä on englanti, joka pysyy lelun yläotsikkona, mutta alaotsikot tehdään jokaiselle pohjoismaalle omansa. Kaivola arvioi, että yhtenäinen nimikäytäntö liittyy myös hankintaprosessiin käytännön syistä.

– Toisaalta kun leluja hankitaan, meidän asiakkaiden järjestelmissä ja hyllyn reunassa on sitten se yksi tunnistettava nimi. Teemme tavallaan pohjoismaisia tuotepäätöksiä ja näin varmaan tekee moni muukin toimittaja, jolloin se tuote toimii jokaisessa Pohjoismaassa. Se on varmaan suurin muutos lelujen nimeämisissä.

Kaivola sanoo, että tarpeen mukaan koko lelupaketti lokalisoidaan suomeksi. Leluja arvioidaan tapauskohtaisesti eikä lelun täysi lokalisointi riipu esimerkiksi lelun kategoriasta tai kohdeikäryhmästä.

– Aika paljon lokalisointia lelupaketteihin tehdään, mutta sieltä löytyvät vain sitten kaikki pohjoismaiset kielet.

Amo maahantuo ja markkinoi useita eri lelujen tuotemerkkejä. Kaivola huomauttaa, että monen maahantuojan lelupaketeista kuitenkin löytyy aina suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet.

– Sellaisiakin toimijoita on, jotka ovat pieniä tai pelkän nettikaupan varassa, joissa ei tule kummallakaan kotimaisella kielellä käyttöohjeita mukana.

"Englanti on neutraali valinta"

Nimistöntutkija, suomen kielen professori Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta selvittää, että kaupallisessa nimistössä voi nähdä eri kerroksia. Hän luonnehtii, että vaikka markkinointitekstit muuten yleensä käännetään kohdekielelle, tuotteiden nimet jäävät englanniksi. Hän näkee, että vaikka tuotteiden valmistus ja markkinointi on yhä useammin englantia, kotimaisuus on koko ajan olemassa ollut suuntaus.

– Kotimaisille markkinoille suunnatut tuotteet ja palvelut nimetään usein suomeksi tai ruotsiksi. Ylipäänsä kaupallisten nimien saralta voi tehdä sen huomion, että viime vuosina esimerkiksi ravintoloiden ja ruokatuotteiden nimissä on suosittu paljon suomenkielisiä lyhyitä nimiä.

Ainiala lisää, että yksi kaupallisten nimien laji on myös "mukakieliset" nimet, jotka eivät ole mitään tunnettua kieltä. Ne voivat näyttää kreikalta tai latinalta tai ovat lyhentämällä tai yhdistämällä muodostettuja.

Ainiala taustoittaa, että englanninkielisiä kaupallisia nimiä alkoi tulla käyttöön 1900-luvun alkupuoliskolla. Angloamerikkalainen kulttuuri ja vaikutteet lisäsivät niiden osuutta.

– Englanti on neutraali valinta, sillä se on kansainvälinen liike-elämän kieli. Sitä käytetään yleisesti mainonnassa, joten se tulee helposti mieleen myös nimeä keksittäessä. Kieli ei aina edes liity yrityksen kansainvälisyyteen.

Hän muistuttaa, että kielen valinta tuotteen nimeksi saattaa sisältää tietoisen viestin. Se toimii ikään kuin tuotteiden laadun takeena, sillä kieli yhdistetään maahan, jossa sitä puhutaan ja maahan liittyviä mielikuvia hyödynnetään markkinoinnissa. Ainiala mainitsee, että tietyt kielet keskittyvät tiettyihin toimialoihin. Kuten esimerkiksi italiankielinen nimi italialaiselle ravintolalle tai vaatekaupalle.

Ainiala kuvailee, että yleensä on pidetty hyvänä, että lapsille suunnatut tuotteet ja palvelut olisivat lapsen äidinkielellä. Toisaalta voidaan ajatella, että lapsi voi oppia vierasta kieltä leikin kautta.

– Silloin kun valmistajalla tai markkinoijalla on mahdollisuus antaa Suomessa myytäville tuotteille suomenkeliset nimet, olisi se arvokasta. Suomenkielinen nimi voi innostaa lasta syvemmin ja monipuolisemmin suomenkieliseen leikkiin ja löytää yhteyksiä omaan kontekstiin, hän arvioi.

Kielen ymmärtämisen tarve lähtee siitä, mikä kiinnostaa

Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtaja, professori Ari Huhta sanoo, ettei alle kouluikäisten englannin kielen taidosta ei ole tehty isoa tutkimusta. Tieto alle kouluikäisten englannin taidosta on sen takia päättelynvaraista, jota voi pohjata tutkimukseen 1.–3. luokkalaisten englannin kielen opiskelusta. Soveltavan tutkimuksen keskus tutki, miten 1.-, 2.- ja 3. luokalla kielten opiskelun aloittaneen suhtautuivat kieleen, sen opiskeluun ja miten taidot olivat karttuneet puolen vuoden opiskelun jälkeen. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oppilailla kielen opiskelu alkoi syksyllä 2017.

Huhta sanoo, että alakoulun ensimmäisillä luokilla opiskelevat suhtautuvat todella myönteisesti englannin kielen oppimiseen. Hän huomauttaa, että tutkimukseen on saattanut valikoitua ne, jotka kieltä haluavat opiskella ja joilla on siihen ollut vanhempien lupa.

Huhta kertoo, että seuraavaksi tehdään jatkotutkimus, jossa kahden vuoden takaisin oppilaiden englannin nykyistä taitoa tutkitaan. Tarkoitus on myös aloittaa uusi 1.–3. luokkalaisten tutkimus, jossa kartoitetaan myös sitä, millainen kyky kolmasluokkalaisilla on myös tuottaa aktiivista puhetta (ennen opiskelun alkua).

– Kolmasluokkalaisilla oli jo huomattavasti laajempi sanavarasto ennen kielen opiskelun alkua. Se selittyy miten he vapaa-ajalla ovat tekemisissä englannin kielen kanssa eli esimerkiksi kieli tulee pelien kautta.

– Huomaa, että kolmasluokkalaiset saavat jo ruveta käyttämään aiempaa vapaammin tietokonetta ja älypuhelinta, joten mahdollisuudet kielen kuuntelemiseen lisääntyvät, hän lisää.

Huhta arvioi, että alle kouluikäisillä englannin kielen ymmärtämisen tarve lähtee siitä, mikä kiinnostaa. Esimerkiksi joulupukin lista on hyvä motivaattori. Lelukirjasta nimi on helppo poimia ja kun kuva on mukana, on helppo yhdistää toisiinsa sana ja sen merkitys.

Tutkimuksessa aika harva ekaluokkainen arvioi osaavansa hyvin kieltä, joten Huhdan mukaan englannin osaaminen ennen varsinaista kielen opiskelua koulussa on harvinaista.

– Tutkimuksessa oli pieni suullinen testi, osaako oppilas puhua tai vastata yksinkertaisiin kysymyksiin. Vain osa pystyi puhumaan ja todella harva aktiivisesti käyttämään englannin kieltä. Se vaatii yleensä sitä, että joko kotona puhutaan englantia tai on vaikkapa asunut ulkomailla.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta