Tilaajalle

Jalasjärven Ilvesjoki on Eteläpohjalainen Vuoden kylä 2019: ”Kahden maakunnan rajalla eläminen on rikkaus”

KURIKKA

Ilvesjoen kylä ja nuorisoseurantalo Toimela sijaitsevat virallisesti Kurikassa, mutta kyläläiset sanovat asuvansa Jalasjärvellä. Kurikan Ilvesjoki ei kuntaliitosvuosien jälkeenkään tunnu luontevalta.

Marianne Hongisto, Tero Vuorenmäki, Minna Juhala ja Marjo Hautaluoma ovat kyläyhdistyksen aktiiveja. Heitä viime vuosien kehitys kaupungissa huolestuttaa.

– Jos suoraan sanotaan, niin paremmin pärjättäisiin, jos Jalasjärvi olisi itsenäinen kunta, sanoo Tero Vuorenmäki.

Puheenjohtaja Marianne Hongiston mielestä vastakkainasettelu on edelleen huomattavan kovaa.

– Viimeisin huolenaihe on se, viedäänkö meiltä nyt kirkonkylältä hammashoito. Tyttärellä alkoi juuri oikomishoito, ja pelkona on, että sen takia on kuljettava paljon kauemmaksi hoitoon.

Ilvesjoen kylä sijaitsee Jalasjärven lounaiskulmassa nimikkojokensa varrella. Joki virtaa syvällä kanjonissa, joten sitä ei ohikulkija välttämättä aina edes huomaa.

Ilvesjoki ei ole ensimmäinen Jalasjärven kylistä, joka pokkaa Vuoden kylä -tunnustuksen. Aiemmin pystin ovat saaneet Koskue ja Keskikylä, naapurikylät.

Kahden maakunnan rajalla eläminen on rikkaus, kyläläiset sanovat. Yhteydenpito Karviaan ja Kauhajoelle on lähes jokapäiväistä. Kauhajoella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella käydään kaupoissa.

– Minäkin tunnen Karvian kylät ja ihmiset paremmin kuin Jurvan, joka on oman kaupungin toisessa päässä, Tero Vuorenmäki sanoo.

Vaikka Ilvesjoki on kaupungin reunalla, kyläläiset eivät tunne elävänsä syrjässä. Jos harpilla piirretään sadan kilometrin ympyrä, siihen mahtuvat Tampere, Pori, Vaasa ja Seinäjoki.

Kolmostielle on vähän matkaa, mutta esimerkiksi Pori–Seinäjoki-välin rekkaliikenne käyttää Ilvesjoen läpi kulkevaa maantietä paljon oikotienä.

Oma valokuitu on asia, josta Ilvesjoella ollaan ylpeimpiä. Kylä pääsi palkintosijalle Euroopan komission laajakaistakilpailussa, ja tunnustus käytiin hakemassa Brysselistä asti.

Valokuitu lähti Marianne Hongiston mukaan alun perin yritysten ja nykyaikaisten suurten maatilojen tarpeista. Liittyjiä oli lopulta yli puolensataa.

Ilvesjoella on Pramian ja Kauppilan Autohajottamon ohella lukuisa määrä pienempiä yrityksiä ja muutama jättinavetta. Kaikille valokuitu on iso etu ja osin jopa välttämättömyys.

– Maaseudulla on nykyään niin, että on tehtävä yritystoimintaa siitä, minkä hallitsee. Ketään ei ole tarvinnut siihen erikseen innostaa.

Muutamassa vuosikymmenessä kylä on kokenut rakennemuutoksen, jonka nopeutta ei varmaankaan kukaan aavistanut. Karjatalous on keskittynyt muutamaan isoon yritykseen, koulua käydään Koskuella, Keskikylässä ja kirkolla, kolmesta kyläkaupasta yksikään ei ole enää toiminnassa.

Ilvesjoen joululehti Kajastus jaetaan ilmaiseksi jokaiseen kylän talouteen. Nyt jakoon meni 160 lehteä. Asukasmäärä on runsaat 350.

Jalasjärven kylillä on yhteistyöryhmä, jonka ansiosta kaikkia kiinnostavat tapahtumat eivät mene päällekkäin. Yhteistyön avulla Ilvesjoellakin on päästy kiinni EU-avustuksiin, joita ei hakematta saa. Muun muassa kylien yhteiset verkkosivut perustettiin EU-tuella.

Ilvesjoen oma teatteri Saappa nähärä tuottaa täysin oman kylän voimin joka syksy uuden näytelmän. Tämän syksyn esitys oli Askeleita asemalaiturilla.

– Tämä näytelmäporukka on ollut kymmenisen vuotta koossa. Meitä on mukana parikymmentä ihmistä, ja kaikki ovat omaa väkeä käsikirjoittajaa, ohjaajaa ja näyttelijöitä myöten. Jalasjärvellä on monta teatteripiiriä, ja me olemme keskittyneet komediaan.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta