Tilaajalle

Isoimmat tunnekuohut ovat historiaa Laihialla - valtatieremontista jäi puuttumaan yksi merkittävä palanen

LAIHIA

Alkaa olla loppuyhteenvedon aika.

Laihialla valtateiden 3 ja 18 risteykseen vuosia suunnitellut jättimäiset muutostyöt valmistuvat jouluun mennessä.

Kansan suussa Dallas-risteykseksikin nimetty kokonaisuus on herättänyt matkan varrella jyrkkiäkin kannanottoja puolesta ja vastaan. On paikallaan kysyä, mitä laihialaiset ovat nyt mieltä yli 26 miljoonaa euroa kustantaneesta suurhankkeesta ja ennen kaikkea lopputuloksesta.

Ratikylän kylätoimikunnan puheenjohtaja Juha Haapaluoma on seurannut hanketta kokonaisuuden kannalta, mutta erityisesti oman kyläyhteisön vinkkelistä. Hänen mukaansa monen laihialaisen mietteet ovat tasaantuneet sitä mukaa, kun uusia väyliä on valmistunut.

– Ihmisillä on paha tapa kommentoida keskeneräistä. Kun tie on valmis, sanotaan, ei hitsi, tämä olikin ihan hyvä. Toki yhä on eriäviäkin mielipiteitä. Pääsääntöisesti palaute on nyt positiivista, ynnäilee Haapaluoma.

Henkilökohtaisesti hän antaisi uusille väylille erinomaisen arvosanan, mutta tunnelmaa latistaa oman kyläyhteisön kannalta puuttumaan jäänyt tärkeä palanen. Suunnitelmista karsiutui alikulku junaradan alitse. Yhteys olisi helpottanut monen aseman seudulla asuvan laihialaisen liikkumista.

– Jos Ratikyläntie saadaan vielä jatkettua radan ali Mäntymäkeen saakka, ovat tiejärjestelyt lähes täydelliset. Tavoitteen saavuttamiseen voi mennä kaksi tai kymmenen vuotta. Toteutusajasta ei ole vielä mitään varmuutta.

Haapaluoma kuitenkin näkee, että lisähanke etenee positiivisessa hengessä. Hän on ollut mukana, kun Laihian päättäjät ovat käyneet kertomassa yhteyden tärkeydestä valtiovallan päättäjille Helsingissä.

– Kai se on pääosin raha, joka vastaan hankaa. Sitä ei ole kenelläkään liikaa.

Ratikylässä varttunut ja nyttemmin Mäntymäen puolelle omakotitalon rakentanut Haapaluoma lisää, että yhteys olisi tärkeä koko kunnan kannalta.

– Jo yli kymmenen prosenttia kunnan asukkaista asuu aseman seudulla kuntakeskuksen kyljessä. Vasta alikulku toisi koko kylän yhteen klönttiin hyvien liikenneyhteyksien päähän.

Toiseksi Laihian kehityksen kannalta merkittäväksi asiaksi Haapaluoma nostaa uusien kauppojen saamisen valtateiden väliin jääneelle alueelle.

– Jos Laihialle saadaan uusia liikkeitä ja yrityksiä, on se iso plussa koko kunnalle. Risteysalue on mahtava paikka toimia, joten ainakin itse uskon, että tavoite saavutetaan.

Kyläpäällikön mietteet saavat kannatusta Laihian kunnanisiltä. Myös kunnanjohtaja Juha Rikala ja kunnanvaltuustoa pitkään johtanut Sauli Tuomela (kok.) ovat havainneet pahimpien tunnekuohujen tasaantuneen.

– Nyt on nähty, mistä hankkeessa oli lopulta kyse. Prosessin aikana liikkeellä oli paljon vääränlaisia käsityksiä. Toivoa sopii, ettei tie ole jättänyt syviä haavoja kuntalaisiin, sillä samassa veneessä on kunta ja kuntalaiset, toivoo Rikala.

Kaksikko kommentoi lopputulosta lähes samoin sanoin.

– Tiestä tuli sellainen kuin paperille oli suunniteltukin. Voi sanoa, että lopussa kiitos seisoo. Onhan liikenteen sujuvuus nyt aivan toista kuin ennen, tiivistää Tuomela.

Rikala sanoo vieläkin hämmentyvänsä, kun valtateiden risteyksessä ei enää tarvitse pysähtyä liikennevaloihin.

– Liikenne on aiempaa sujuvampaa ja turvallisempaa. Siitä ei ole kahta sanaa. Myös kevyen liikenteen asiat ovat nyt paljon paremmin.

Sitä kunnanisät harmittelevat, ettei hanketta saatu kerralla valmiiksi.

Rikala mainitsee vielä tekemättä olevat kunnan sisäisen verkon järjestelyt. Tuomela muistuttaa Kauppatien kiertoliittymästä, jonka kohtalo on auki valituksen takia.

Haapaluoman lailla kaksikko näkee suurimmaksi puutteeksi kuitenkin asemanseudun vaillinaisiksi jääneet liikennejärjestelyt.

– Radan takaiset kasvavat alueet pitää saada alikulun avulla sidottua nykyistä tiiviimmin muuhun infraan, jotta miljoonahankkeesta saadaan hyödyt irti kaikille kunnan asukkaille. Nyt isot alueet jäävät kuin erilliseksi satelliitiksi kuntataajaman kylkeen, näkee Rikala.

Myös kunnanjohtaja ja valtuuston ex-puheenjohtaja näkevät isoksi hyödyksi liikennejärjestelyjen tuomat maankäytön mahdollisuudet varsinkin kaupan alalle. Tuomela muistuttaa, että tästä tarpeesta koko hanke lähti aikoinaan liikkeellekin.

– Kunnan kehityksen kannalta ainoa järkevä suunta mahdollistuu, näkee Rikala.

Jotta päästään hankkeen alkumetreille, on mentävä aina 1990-luvulle saakka. Silloin kunnassa kinattiin kolmostien linjauksesta. Tie jäi paikoilleen.

Tuomela ynnäilee, että risteysalueen parantamisesta alettiin keskustella pian 20 vuotta sitten. Aktiivinen vaihe alkoi vuonna 2006.

Johtokaksikko myöntää auliisti prosessin raskauden. Rikala sanoo, että kunnan iso rooli valtion hankkeessa tuli yllätyksenä.

– Kuntalaisille on tietenkin se ja sama kuka hankkeen toteuttaa. Projekti on ollut tällaiselle pienelle kunnalle valtava hanke. Viranhaltijat ja poliittiset päättäjät ovat tehneet hartiavoimin töitä ilman aiempaa kokemusta näin isoista urakoista.

Rikala kuvaa kunnanisien toimineen väliaineena tientekijöiden ja kuntalaisten välillä.

– Valtion toimijoilla ei voikaan olla samanlaista tuntemusta tai mentaliteettia kuin kunnassa. Me olemme hyvin kiinteässä yhteydessä kuntalaisiin. Tämä aiheutti varsinkin aluksi isoja hämminkejä.

Tuomelan mukaan erityisen raskasta aikaa elettiin, kun tierakentaminen piti keskeyttää valituksen takia keväällä 2016.

– Me kunnan päättäjät jouduimme ottamaan iskuja vastaan välikätenä valtion hankkeessa. Ei auttanut muuta kuin hoitaa asiat, kun valitusta käsiteltiin korkeinta oikeutta myöden.

Tuomela sanoo oppineensa paljon.

– Nyt on kokemusta enemmän kuin tarpeeksi. Nyt tietää varautua jo etukäteen ongelmiin, joita voi tulla. Yhteiset asiat ovat joskus mutkikkaita, hän hymähtää.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Suosituimmat poliisiuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta