Tilaajalle

Huippu-urheilijat ovat kutsuneet ylistarolaista Pentti Niemeä muun muassa Suomen parhaaksi hierojaksi ja taikuriksi – Jälkimmäisen takana on hätkähdyttävä tarina

SEINÄJOKI

– Menen nyt Suomen parhaalle hierojalle, totesi kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä televisiokameroiden edessä yleisurheilun MM-kilpailuissa Qatarin Dohassa.

Ja niin hän asettui ylistarolaisen Pentti Niemen hierontapöydälle käsiteltäväksi.

Niemellä on ollut huollettavanaan pitkä liuta suomalaisia hiihdon, painin ja yleisurheilun kärkinimiä: esimerkiksi Marjo Matikainen-Kallström, Arsi Harju, Harri Haatainen, Olli-Pekka Karjalainen, sekä tietenkin Tero Pitkämäki.

Ulkomaalaisista huipuista muun muassa ruotsalainen seitsenottelija Carolina Klüft sekä saksalaiset keihäänheittäjät Andreas Hofmann ja Vetter Johannes ovat käyneet Niemen käsittelyssä.

Niemelle Dohan kisat olivat jo 10. yleisurheilun MM-kilpailut. Enää konkari ei hätkähdä kuuluisuuksien tapaamista ja huoltamista, mutta kun ensi kerran Matikainen–Kallström seisoi hänen takanaan ruokalan jonossa Oloksen hiihtoleirillä vuonna 1988, mies ajatteli:

– Olenkohan minä oikeassa paikassa.

Sana kiiri urheilijalta toiselle

Ensimmäisen kerran Niemi pääsi hiihtomaajoukkueen leirille lihashuoltajaksi vuonna 1987 Itävallan Ramsauhun, kun joukkueen oma hieroja oli sairastunut. Suomen B-maajoukkueen hiihtäjä Timo Jaakkola oli käynyt Niemen vastaanotolla Helsingissä ja keksi pyytää tätä sijaiseksi.

Kävi niin, että urheilijat pitivät Niemestä niin, että hänet pestattiin joukkueen omaksi hierojaksi. Seuraavalla leirillä Oloksella A-maajoukkueen Harri Kirvesniemikin kävi testaamassa B-joukkueen uuden hierojan taitoja.

Siitä huolimatta Niemi koki edelleen olevansa vasta-alkaja kovien ammattilaisten seurassa, kun hän vuonna 1990 osallistui Kuortaneen urheiluopistolla infotilaisuuteen, jossa hierojille ja fysioterapeuteille kerrottiin mahdollisuuksista osallistua leireille ja kisamatkoille.

– Olin ihan pihalla ja arvelin, että en kyllä varmaan pääse näihin piireihin, sillä en tiedä tarpeeksi esimerkiksi anatomiasta.

Toisin kävi.

Urheilijat eivät kysyneet Niemen CV:n perään. He pitivät hänen tekniikastaan.

– Käsittelystäni palautuu nopeasti ja pystyy harjoittelemaan pian sen jälkeen. En hiero liian kovaa tai pitkään, että lihas menisi löysäksi tai menettäisi kimmoisuuden, Niemi kertoo.

Niemen maine levisi urheilijalta toiselle ja edelleen seurojen johtohenkilöille. Pian häntä jo kyseltiin sinne sun tänne. Yhteen aikaan hän kulki sekä painijoiden, yleisurheilijoiden ja hiihtäjien mukana arvokisoissa pitkin maailmaa. Omat lapset olivat pieniä ja isä jatkuvasti reissussa. Sen vuoksi Niemi jätti hiihtomaajoukkueen huoltamisen muutamaksi vuodeksi, kunnes Lahden dramaattisten MM-kisojen jälkeen vuonna 2002 hänet pyydettiin jälleen mukaan. Vuonna 2007 Niemi päätti jatkaa pelkästään kesälajien parissa.

Poika isän jalanjäljillä

Ensi kesän Tokion Olympialaiset ovat Niemen perheelle eräänlainen juhlahetki. Olympialaiset ovat Niemelle 40. arvokisat ja hänen pojalleen, urheiluhieroja Riku Niemelle ensimmäiset olympialaiset. Nuorempi Niemi lähtee kisoihin kamppailulajeissa kilpailevien lihashuoltajaksi.

– Siihen olisi hyvä lopettaa, Pentti Niemi heittää, ainakin osittain leikillään.

– Riippuu omasta terveydestä, kuinka sitä jaksaa. Jos minä vielä onnistun virittämään urheilijan hyvään kuntoon, niin mikäs siinä. Kyllä sitä kuitenkin antaisi mieluusti nuoremmille tekijöille tilaa.

Niemi tietää, että hyviä lihashuoltajia on vaikea löytää. Sellaisia, joiden käsittelyssä vammat paranevat.

– Hyviä hierojia on kyllä joka kylällä, mutta anatomian tuntemus saattaa olla heikkoa ja silloin ei välttämättä tiedetä, mitä hoidetaan. Jos ongelma on pakarassa, ei tarvitse käsitellä koko selkää ja jalkoja, joihin kipu heijastuu, Niemi kertoo esimerkkinä.

Niemi kertoo saaneensa parhaan opin anatomiasta ja hermotuksesta osteopatiakoulussa. Siellä hän myös oppi esimerkiksi tulkitsemaan magneettikuvia. Niitä asiakkaat tuovatkin toisinaan cd-levyllä mukanaan.

Lopputyön hän jätti kuitenkin tekemättä, eikä näin ollen ole valmistunut osteopaatiksi. Eikä hän ole sitä todistusta liioin tarvinnutkaan.

Kaikki Niemen asiakkaat eivät ole urheilijoita. Hänen vastaanotollaan Ylistarossa käy kaikenkuntoisia ja -ikäisiä ihmisiä. Heidän vammansa ovat yleensä lievempiä kuin huippu-urheilijoilla ja näin ollen helpompi saada kuntoon. Oma kädenjälki näkyy siis nopeammin ja se on palkitsevaa.

Haastattelu keskeytyy, kun Niemen puhelin soi. Soittaja kertoo niskan olevan niin jumissa, että hengittäminen sattuu. Hän tiedustelee vapaita aikoja. Niemi arvaa lukon olevan jossain lapojen seudulla. Hän on kuitenkin lähdössä seuraavana päivänä matkalle.

Niemi vilkaisee kelloa.

– Pääsetkö tänä iltana käymään niin pyöräytän sen auki?

Kisamatkat ovat kuin koulutuksia

Dohan matkalta mieleen jäi erityisesti kuumuus. Olihan se tiedossa, mutta silti 40-asteinen lämpöaalto lentokoneen ovella tuli järkytyksenä.

– Eräs kestävyysurheilija sanoi miettineensä sillä hetkellä kauhuissaan, että mitä tästä oikein tulee ja miten täällä voi harjoitella?

Seuraavana päivänä sää oli jo vitsin aihe. Keho tottui nopeasti ja verryttelyhalli oli onneksi hyvin ilmastoitu, kuten muutkin sisätilat. Linja-autossa piti vetää jopa pitkähihaista ylle, kun lämpötila oli vain 14 astetta.

Bussipysäkiltä kisapaikalle oli muutaman sadan metrin kävely. Niemi raahasi mukanaan parinkymmenen kilon pakettia, joka sisälsi hierontapöydän, teippiä, kylmäpusseja, paperia, jalkatyynyä ja akupunktioneuloja. Paita oli hiestä märkänä saman tien.

Niemelle kisamatkat ovat kuin koulutuksia. Vapaina hetkinä hän kiertelee kisa-alueella ja katsoo, miten muiden maiden fysioterapeutit huoltavat urheilijoitaan. Niin hän on saanut paljon vinkkejä omaan tekemiseensä.

Esimerkiksi aitajuoksijan suoritusta edistää lantion avaus sekä takimmaisen jalan liikkuvuuden ja aktiivisuuden lisääminen.

Jalan pitäisi kiertää aita mahdollisimman nopeasti. Ilmassa liitäminen ei tuo hyvää aikaa. Jalka pitää painaa takaisin maahan vauhdilla.

– On palkitsevaa, kun urheilija sanoo käsittelyn jälkeen, että jalka tuntuu terävämmältä.

Vapaa-ajallaan Niemi myös valokuvaa.

Hän näyttää ottamaansa kuvaa pikakävelijä Jarkko Kinnusesta harjoittelemassa radalla. Terävässä kuvassa hiki- ja vesipisarat erottuvat tarkasti. Niemi näyttää kuvasta myös toisen asian. Hän suurentaa kuvaa Kinnusen ulospäin osoittavaan jalkaterään. Ylimääräinen kiertoliike aiheuttaa kipua lonkkaan. Niemi hoiti sitä akupunktioneuloilla.

– Hänellä on ollut pitkään lonkassa ongelmaa. Kisankin aikana hän paukutti sitä nyrkillään ja mietin, että joutuukohan hän keskeyttämään.

Ei joutunut.

Niemi käyttää kuvia myös työkaluna urheilijoiden kanssa. Kuvat voivat paljastaa esimerkiksi virheellisen liikeradan, jonka korjauksella vamma olisi ennalta ehkäistävissä.

Näin Niemi sai lempinimekseen taikuri

Aivan kaikkea ei Niemikään kykene parantamaan, vaikka onkin saanut urheilijoilta lempinimekseen taikuri.

"Taikuri Niemi" on painettu painitrikoihin, jotka Niemi sai painimaajoukkueelta vuoden 2009 EM-kilpailujen jälkeen. Voitokkaasti paininut Jani Haapamäki loukkasi polvensa eräässä ottelussa niin, ettei jalka enää suoristunut ollenkaan. Ottelun viimeiset sekunnit hän kykeni vain puolustamaan, mutta voitti kuitenkin.

Matolta hän tuli pois konkaten ja manaten: Polvi ei toimi! Mitä nyt tehdään?

Polvivamma ei ollut uusi. Kierukasta oli irronnut pala jo aiemmin ja Niemi arvasi sen kulkeutuneen nyt väärään paikkaan, nivelraon väliin.

– Otin hänet pöydälle. Polvi oli jo turvonnut ja se oli aika pahassa kunnossa. Tiesin kuitenkin, miten palanen siellä liikkuu ja naksautin jalan kerran niin, että kierukan palanen palasi paikalleen.

Haapamäki kykeni painimaan finaalissa voittaen Euroopan mestaruuden.

Niemen uralle on mahtunut myös lukuisia ikäviä tilanteita, joissa hän ei voi suositella urheilijaa lähtemään kisasuoritukseen.

– 95-prosenttisesti minua on myös uskottu. Sellaiseen kisaan ei ole järkeä lähteä, mitä ei voi voittaa, mutta missä voi rikkoa itsensä. Onneksi urheilijat hyvin myös ymmärtävät tämän ja kuuntelevat kehoaan.

Niemen mukaan keihäänheitto on lajeista vammoille riskialtein. Kestävyyslajeissa taas rasitusvammat ovat yleisiä.

– Sopivan ja liian raja on hiuksenhieno. Jos menee vähän yli sen rajan, tulee rasitusvammoja ja jos ali, ei kehity. Hyvä lihashuoltaja huomaa lihaksen tilasta, jos pitää rauhoittaa tahtia.

Nykänenkin varasi ajan lihashuoltoon

Puhe kääntyy edesmenneeseen mäkihyppylegendaan, Matti Nykäseen.

Niemi kertoo olleensa kaksissa samoissa kisoissa Nykäsen kanssa. Vuoden 1991 MM-kilpailussa Val di Fiemmessä Italiassa Nykänen varasi Niemeltä ajan lihashuoltoon.

15 minuuttia sovitun ajan jälkeen miestä ei kuulunut paikalle ja Niemi meni koputtelemaan Nykäsen huoneen oveen. Se sijaitsi samalla käytävällä. Ovi oli auki ja Niemi meni sisään huhuillen.

Peremmällä huoneessa istuivat Nykänen ja muutama muu mäkihyppääjä oluet kädessään.

– He olivat hiljaa, koska luulivat minua valmentajakseen. He olivat jääneet ulos joukkueesta ja päättäneet sitten kaljoitella, Niemi kertoo.

Fakta: Urheiluhieroja Pentti Niemi

- Syntynyt: 4.11.1959 Ylistarossa.

- On pitänyt vastaanottoa Ylistarossa vuodesta 1988 saakka ja toiminut yleisurheilumaajoukkueen hierojana vuodesta 1999 lähtien.

- Ollut urheiluhierojana 39:ssa eri arvokisassa, muun muassa kahdeksan kertaa olympialaisissa.

- Toimi hiihtomaajoukkueen hierojana 1987–1992 sekä 2002–2007; Japanin hiihtomaajoukkueen hierojana 1998–2002; sekä painimaajoukkueen hierojana 2007–2016, kunnes pesti siirtyi hänen pojalleen Riku Niemelle.

- Valmistui kuntohoitajaksi Seinäjoen terveydenhoito-oppilaitoksesta vuonna 1981, ja urheiluhierojaksi Kuortaneen urheiluopistolta vuonna 1987.

- Kävi nelivuotisen osteopatiakoulun vuosina 2004–2008, lopputyötä lukuun ottamatta.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta