Tilaajalle

Hämärässä ajelevat saavat olla tarkkana, sillä juuri nyt eletään pahinta hirvikolariaikaa – eniten onnettomuuksia sattuu perjantaisin

VAASA

Maanteillä on paraikaa vaarallisimmat ajat mitä tulee hirvikolareihin.

Viime vuoden hirvikolareista tapahtui noin 46 prosenttia syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Syynähän ovat hirvien kiima-aika, metsästys ja erityisesti pimeät ajokelit, kun luntakaan ei juuri ole.

Pahimmat onnettomuusajankohdat ovat puolestaan aamuhämärässä kello 7–9 ja illan pimennyttyä kello 17–20. Noina aikoina kolareista tapahtuu 71 prosenttia.

Pohjalaismaakunnista pääsi kaksi kuntaa 20 kaupungin listalle, jossa maan paikkakunnat pistettiin järjestykseen hirvikolarimäärien perusteella. Kurikka oli viides ja siellä sattui 26 onnettomuutta. Kokkola kuudennella sijalla, kolareita oli 22.

Kasitien vaarallisuudesta kertoo se, että seuraavat pohjalaiskunnat olivat Mustasaari 17:llä ja Uusikaarlepyy 16 kolarillaan.

Viikonpäivillä ei ole kauheasti väliä. Vähiten onnettomuuksia sattuu tiistaisin, 12,9 prosenttia, ja eniten perjantaisin 14,9 prosenttia.

– Näinä päivinä on hirvivaroitusmerkin näkyessä kaasujalkaa löysättävä ja oltava tarkkana. Kaukovalojen käyttöön on kiinnitettävä huomiota. Henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia sattuu selvästi eniten 80 kilometrin rajoitusalueella, Lähitapiolan Pohjanmaan toimitusjohtaja Pasi Haarala kertoo.

Hän esitteli maanantaina niin vakuusyhtiön kuin muiden tilastoja Suomen eläinkolareista.

– Haluamme osallistua valistustyöhön ja omalta osaltamme ennaltaehkäistä kolareita, hän perustelee.

Suomessa on hyvä vakuutustilanne siinä suhteessa, että pakollinen liikennevakuutus korvaa mahdollisille muille kolarista vahinkoa kärsimään joutuneille, mutta tärkeintä on, että se korvaa kolariautossa olleiden henkilövahingot.

– Hirvikolareissa loukkaantui viime vuonna 170 ihmistä, ja onnettomuudet aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Meilläkin maksetaan tällä hetkellä korvauksia 1950-luvulla tapahtuneesta loukkaantumisesta, Haarala kertoo.

Vapaaehtoisia kasko- ja -osakaskovakuutuksia otetaan entistä enemmän. Eläinvahinkojen määrätkin ovat kasvussa kokonaisuutena.

– Autokaupassa on rahoittajien merkitys kasvanut ja nämä edellyttävät, että ostaja hankkii kaskovakuutuksen, hän selvittää.

Vakuutukset vaihtelevat yhtiöiden ja niiden käyttämien kriteerien mukaan. Läpitapiolalla osakasko maksaa noin 7–12 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2018 Suomessa tapahtui yhteensä 14 099 hirvi-, peura- ja porovahinkoa. Näissä onnettomuuksissa kuoli yksi henkilö. Edellisvuonna kuolleita ihmisiä oli kolme.

Vuonna 2018 Suomen teillä tilastoitiin 1 956 hirvionnettomuutta. Tilastokeskus tilastoi 6 251 peuraonnettomuutta, missä on selvä, 1 165 onnettomuuden nousu. Syynä on peurakannan kasvu.

Liikennevakuutuskeskus käsitteli vuonna 2018 yhteensä 3 062 liikenteessä kuolleen poron vahinkoa.

Eläinonnettomuuksia tilastoi usea laitos. Poliisin menettely muuttui vuonna 2015. Se linjasi, että poliisi menee peurakolaripaikalle vain lähinnä henkilövahinkoja aiheuttaneissa tapauksissa.

Lieviä peurakolareita sattuu siis tilastoitua enemmän.

Hirvikannan koon ja onnettomuusmäärien välillä on selvä yhteys. Liikenneturvallisuus on hirvien osalta parantunut 2000-luvun alusta. Liikenneviraston arvion mukaan vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta