Tilaajalle

Ei tullut mieleenkään! Ove Kvistillä oli ollut sepelvaltimotaudin oireita puoli vuotta, mutta hän ei osannut yhdistää niitä sairauteen

52-vuotias Ove Kvist vietti viikonloppuaan tuttuun tapaan pari viikkoa sitten: Hän meni töihin urheiluhallille, jossa hän on hallinhoitaja, käytti koiransa ulkona ja auttoi isäänsä metsätöissä.

Jokin outo tunne kuitenkin varjosti viikonloppua ja voimat tuntuivat olevan poissa. Maanantaina olo meni entistä huonompaan suuntaan.

– Aamulla lenkin jälkeen nukahdin pariksi tunniksi, mikä ei ole minulle tavallista. Tuntui, että äijästä oli veto kokonaan poissa. Myöhemmin päivällä tuntui kuin joku olisi pitänyt minua kurkusta kiinni. Sitten päätin, että nyt on mentävä.

Kvist päätyi päivystykseen, jossa sai ensiavuksi nitrosuihketta. Sen jälkeen oireet alkoivat heti helpottaa. Diagnoosi oli sepelvaltimotauti, eli valtimon seinämän ahtauma. Saman viikon torstaina hänelle tehtiin pallolaajennus.

Oireita ei osata yhdistää sairauteen

Kvistin tarina on monelle keski-ikäiselle sydän- ja verisuonitautia sairastavalle tuttu. Oireet voivat alkaa pikkuhiljaa ja niitä on ripotellen siellä täällä, etenkin fyysisen tai henkisen rasituksen alla. Sairautta on kuitenkin vaikea epäillä, jos on perusterve ihminen.

– Ei minulle juolahtanut mieleenkään, että olisin sairas. En osannut yhdistää oireita, vaikka nyt taaksepäin ajatellen niitä oli ollut jo puolen vuoden ajan.

Kvist kertoo, että oireita oli helppo selitellä itselleen. Esimerkiksi voimattomuus johtui varmasti joulukuussa tehdystä suuresta jalkaleikkauksesta, jonka vuoksi urheilu oli jäänyt muuten liikunnalliselta mieheltä vähälle.

– Pidän itseäni vielä nuorena ja olen liikkunut koko ikäni. Jääkiekon parissa on kulunut 45 vuotta ja sen lisäksi koulutan koirastani pelastuskoiraa. Sen kanssa ulkoilen parikin kertaa päivässä. Lisäksi minulla on terveelliset elämäntavat.

Nyt Kvist laskee itsensä kuuluneen sepelvaltimotaudin riskialtteimpaan ryhmään juuri siksi, että piti itseään terveenä. Hänen molemmille vanhemmilleen on tehty pallolaajennus, mutta edes vahvat sukurasitteet eivät soittaneet hälytyskelloja.

– Kyllä riskiseulonta olisi pitänyt tehdä, mutta ei se tullut mieleen. Tähän voisi olla joku pakollinen seulonta, jos kuuluu sepelvaltimotaudin riskiryhmään.

Elämäntapamuutokset lääkehoidon tukena

Kvist oli onnekas, ja pääsi pallolaajennukseen nopeasti hakeuduttuaan hoitoon. Hän kiittelee erityisesti keskussairaalan hoitohenkilökuntaa siitä, että tunsi koko ajan olleen hyvissä ja asiantuntevissa käsissä.

Pallolaajennus tehtiin paikallispuudutuksessa ranteen valtimon kautta sujautettavalla pallokatetrilla. Se ohjattiin sepelvaltimon tukoksen kohdalle ja tukos avattiin.

– Heti en tuntenut, että olo helpottuisi. Nyt kuitenkin kävellessä on jo paljon helpompi olo kuin ennen laajennusta.

Sairaalasta Kvist pääsi kotiin jo seuraavana päivänä. Lääkearsenaalin lisäksi mukaan annettiin ohje, että liikuntaa pitää alkaa harrastaa kevyesti ja hetimiten. Sen lisäksi Kvist aikoo vähentää stressiä ja hilata kolesteroliaan alas.

Helppoja kaikki muutokset eivät ole olleet, sillä esimerkiksi Sportin naisten joukkueen general managerin hommat hän joutui lopettamaan torstaina. Luopuminen oli kova pala, mutta tulevaisuuden vuoksi se oli pakko tehdä.

– Sängyn pohjalla tuli tehtyä selviä päätöksiä, joilla elämä muuttuu. Lapsenlapseni täyttää pian vuoden, niin olisi vähän turhan aikaista lähteä vielä.

Seulontamenetelmiä tautiin ei ole

Sepelvaltimotautia ei voida seuloa ennaltaehkäisevästi lääketieteellisin kokein.

– Esimerkiksi verisuonien varjoainekuvassa lievää ahtaumaa ei välttämättä nähdä. Lievä ahtauma voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sydäninfarktin, kertoo Vaasan sydänyhdistyksen puheenjohtaja Kari Korpilahti. Varjoaineseulonta suurelle väestölle ei siksi olisi tarkka eikä myöskään kustannustehokas.

Tällä hetkellä paras seulontamenetelmä on riskitekijöiden arviointi. Laskurilla tehtävässä arviossa punnitaan sairaudelle altistavat tekijät, kuten sukurasite, ikä, verenpaine ja kolesteroliarvot.

Arvio on tehokas, muttei täysin tarkka. Sen tekemiseen ei myöskään ole kutsuntoja, joihin tietty ikäryhmä pyydettäisi. Seulonta jää siis yksilön kontolle ja monella tekemättä.

Vaasan keskussairaalan kardiologian ylilääkäri Mari-Anne Vaittinen kertoo, että puolet heillä hoidettavista sepelvaltimotautipoltilaista hakeutuu hoitoon vasta sairauden akuuttivaiheessa. Se kielii siitä, että sairautta ei osata tunnistaa hyvissä ajoin. Tällä hetkellä paras tapa saada tauti kiinni on siitä tiedottaminen.

– Olisi tärkeää, että ihmiset oivaltaisivat sen, että jos on vähänkin sepelvaltimotautiin viittaavat oireet, pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Keski-ikään tulleiden olisi hyvä tehdä perusterveydentutkimus etenkin, jos tiedossa on sukurasitteita sydän-ja verisuonitaudeille. Lisäksi taudin ennaltaehkäisyssä terveelliset elämäntavat ovat keskiössä.

FAKTA: Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti, eli valtimoiden seinämien kovettuminen ja ahtautuminen

Kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin

Syöpien ohella Suomen yleisin kansantauti

Ahtauma voi aiheuttaa verenkierron häiriintymisen ja hapenpuutteen osassa sydänlihasta

Tavallisin oire sairaudessa on rintakipu

Rintakipu ilmenee yleensä fyysisessä tai henkisessä rasituksessa

Altistavia tekijöitä muun muassa korkea ikä, tupakointi, huono ruokavalio, stressi, diabetes, geeniperimä

Elintapamuutosten ja lääketieteen kehityksen myötä tautikuolleisuus laskenut viimeisen 50 vuoden aikana

Oman riskialttiuden sairaudelle voi laskea FINRISKI-laskurilla

Lähde:Terveyskirjasto Duodecim

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat Pohjanmaan uutiset



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta