Tilaajalle

Aamuyöllä iskenyt aivoinfarkti pakotti Minna Aallon hidastamaan työtahtiaan: "Hyväksyn nyt, että jaksamiseni rajat ovat 12 tuntia viikossa"

Vasen käsi roikkui hervottomana sivulla, kun oikea käsi penkoi lääkekaappia. Espoossa asuva Minna Aalto oli herännyt helmikuisena aamyönä kotonaan outoon oloon. Yskitti.

–Lähdin etsimään yskäntabletteja ja räväytin kaikki valot päälle. Silloinen puolisoni havahtui hereille ja huudahti, että kätesi näyttää kauhealta, Aalto kuvaa sairastumistaan kahdeksan vuotta sitten.

Aalto tiesi heti, että merkit viittasivat aivoinfarktiin. Hän oli tuntenut olonsa oudon väsyneeksi jo illalla. Puhe ei kulkenut normaalisti, aivan kuin se olisi tullut vatsanpohjasta. Silti hän oli mennyt nukkumaan.

Takana oli Yhdysvaltoihin Miamiin purjehduksen maailmancupiin suuntautunut työmatka, jonka alkajaisiksi olympiatason purjehtijoita valmentanut ammattilainen oli sairastunut kovaan flunssaan. Lisäksi hänellä oli ollut outoja kaulan ja niskan alueen kipuja jo noin viikkoa ennen matkaa.

Kotiin palattuaan Aalto oli käynyt pääkipujen vuoksi yksityisellä neurologilla. Niskahartiaseudun jännitys, kuului diagnoosi.

Kaksi kolmasosaa aivoista vaurioitui pysyvästi

Ambulanssi tuli kymmenessä minuutissa, mutta jo ennen sitä Aallon toinen jalka ehti mennä alta. Taju ei sentään lähtenyt missään vaiheessa.

Meilahden sairaalassa magneettikuvauksessa Aallon aavistus sai vahvistuksen. Kaulavaltimosuonen sisäkalvon ratkeama oli aiheuttanut laajan oikean aivopuoliskon infarktin, jonka seurauksena kaksi kolmasosaa oikeasta aivolohkosta vaurioitui pysyvästi. Se aiheutti vasemman puolen halvaantumisen.

–Valitettavasti minulle ei enää voitu antaa liuotushoitoa, sillä se olisi pitänyt aloittaa viimeistään myöhään edellisenä iltana. Keho kuitenkin reagoi hyvin lepoon ja lääkitykseen. Turvotus aivoissa alkoi nopeasti laskea.

Aivoliiton ylilääkäri, Turun yliopistollisen sairaalan neurologian professori Risto O. Roine kertoo, että perinteisesti aivoinfarktipotilaita on hoidettu lääkkeellisesti liuotushoidolla.

–Nykyisin tukoksia voidaan myös avata suonensisäisellä katetritoimenpiteellä, kun tekniikat ovat kehittyneet. Lisäksi uuden tukoksen muodostumista voidaan ehkäistä entistä tehokkaammin ja turvallisemmin.

Roineen mukaan teknologian kehitys on parantanut hoidon ennusteita dramaattisesti muutaman viime vuoden aikana.

–Tukoksen avaaminen mekaanisesti valtimoteitse on yli kaksi kertaa tehokkaampaa kuin liuotushoito. Jopa joka toinen potilas pelastuu sen ansiosta ja kaksi kolmesta toipuu täysin.

Nopea hoito pelastaa paljon

Kuinka nopeasti hoitoon pitää sitten päästä? Roineen mukaan liuotushoidossa on pitkään ollut 4,5 tunnin aikaikkuna oireiden alusta liuotushoidon alkuun, jotta hoidosta on hyötyä. Potilaan mahdollisuudet parantua heikkenevät koko ajan, mitä kauemmin aikaa kuluu.

–Mekaanisessa tulpanavauksessa aikaraja oli vielä pari vuotta sitten kuusi tuntia. Uudet tutkimukset osoittavat, että valikoiduilla potilailla se hyödyttää jopa 12–24 tuntiin saakka

Tukokset voivat sijaita pienissä ja suurissa verisuonissa tai ne voivat olla sydänperäisiä.

–Sydänperäiset ovat pahimpia. Ne aiheuttavat isoja hyytymiä, Roine sanoo.

Pienten hiussuonten vähittäinen tukkeutuminen aiheuttaa puolestaan toimintakyvyn menetystä ja dementoitumista. Isot valtimoiden tukkeumat ovat äkillisiä.

–Eteisvärinän aiheuttamat aivoinfarktit ovat vaikeimpia ja uusiutuvat helposti. Seuraus voi olla joko neliraajahalvaus tai kuolema, Roine kertoo.

Ensimmäiset askeleet kymmenessä päivässä

Vajaan viikon kuluttua kohtalokkaasta aamuyöstä Aalto siirrettiin Meilahdesta Jorvin sairaalan neurologiselle osastolle kuntoutukseen. Siellä neurologi kertoi, että aivovammasta huolimatta tämä voisi kouluttaa aivojen muita osia ottamaan tehtäviä vastaan.

–Kun sain tämän tiedon ja hyvän lääkityksen, joka auttoi mielialaan ja aivojen tehokkaampaan muovautumiseen, edistyin hyvin.

Entisen kilpaurheilijan sinnikkyydellä Aalto harjoitteli sitkeästi. Liki kaiken joutui opettelemaan uudestaan. Esimerkiksi saksien käyttö ei onnistunut, sillä sormien loitonnus ja lähennys olivat kadonneet.

Ensimmäiset askeleensa hän otti kymmenen päivää halvaantumisensa jälkeen. Kävely oli haparoivaa, kuin hän olisi ollut pieni lapsi ottamassa ensiaskeleitaan.

–Otin käyttöön mustan huumorin: tämähän menee nyt nopeammin kuin ensimmäisellä kierroksella.

Epileptinen kohtaus pakotti myöntämään tilanteen

Jorvin sairaalassa vietetyn ajan jälkeen Aalto pääsi moniammatilliseen kuntoutukseen ja pystyi keväällä palaamaan kotiinsa. Toimintaterapeuttinsa varoituksista huolimatta hän kuvitteli palautuneensa työkuntoiseksi, vaikka huomasi pian, ettei selviytynyt töistään entiseen tapaan.

–Väsyin. Käsialani oli surkea. Rasitin itseäni liikaa, mutta olen sellainen luonne, että yritin sinnitellä.

Elokuussa, puoli vuotta aivoinfarktin jälkeen tuli takaisku, iso epileptinen kohtaus. Vaikka Aalto sanoo tienneensä, että epilepsian puhkeaminen on aivoinfarktin jälkeen yleistä, hän oli kuvitellut olevansa täysin terve.

Epilepsian myötä oli myönnettävä, että aivot olivat vaurioituneet pysyvästi. Raskainta oli myöntää, että työt purjehdusvalmentajana oli jätettävä. Oli selvää, ettei hän voisi enää tehdä työtä, jossa ollaan yksin merellä.

Pahinta kaikessa on fatiikki, poikkeuksellinen väsymys

Sairastumisensa jälkeen Aalto opiskeli omaan tahtiinsa liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistossa. Uudenlaisen elämän opettelu on ottanut aikaa.

Pahinta on fatiikki, poikkeuksellinen väsymys. Se on pakottanut hyväksymään, että hyvinäkin päivinä saa tehtyä vain noin 80 prosenttia kaikesta siitä, mitä haluaisi.

Usein on myös huonoja päiviä. Silloin jaksamisen taso on kymmenen prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että joka päivä on mietittävä, mikä on tärkeintä. Muut asiat on jätettävä.

–Jaksan tehdä töitä 12 tuntia viikossa, kolmena päivänä viikossa. On ollut pakko hyväksyä, että aivoni tarvitsevat paljon lepoa. On ikävää, miten kaikki ihmiset eivät ymmärrä fatiikkia, koska näytän terveeltä.

Pilates auttaa kuntoutuksessa

Vaikka aivovamma ei korjaudu, Aalto ei pelkää sairautensa uusiutumista. Myös epilepsia on pysynyt kurissa lääkityksellä. Säännölliset, terveelliset elämäntavat ja riittävän tasainen arki tukevat hyvinvointia. Etenkin pilates on auttanut kuntoutumaan.

–Aivoinfarktit ovat erilaisia. Tietyllä tavalla koen päässeeni helpolla. Eivätkä kaikki saa näin hyvää kuntoutusta. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat sairastuttuaan vain joutuneet makaamaan vuodeosastolla.

Aalto sanoo olleensa aiemmin hyvin työ- ja suorituskeskeinen. Nyt hän ajattelee, että elämässä on muutakin kuin työ.

–Nousukiidossa olleen valmentajanurani sairastuminen valitettavasti katkaisi. Jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, keskittyisin enemmän hyvinvointiin. Se on tärkeämpää kuin suorittaminen.

Fakta: Kolmanneksi yleisin kuolinsyy

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja ja TIA-kohtauksiksi kutsuttuja ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä.

Niissä kaikissa aivojen verenkierto häiriintyy verihyytymän aiheuttaman suonitukoksen tai verenvuodon takia.

Vuosittain yhteensä 25?000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön ja siihen menehtyy vuosittain noin 4?500 suomalaista. Ne ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18?000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1?800 suomalaista. Noin 2?500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän avoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 5?000 henkilöä.

Aivoverenkierron häiriön oireet ovat äkillinen puheentuoton häiriö ja/tai toispuoleinen heikkous, joka voi ilmetä pelkästään kasvoissa.

Oireiden ilmaantuessa on aina soitettava yleiseen hätänumeroon 112. Aivoverenkierron häiriöitä hoidetaan ainoastaan yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa.

Kommentoi











Luetuimmat Pohjanmaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi



Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

Lisää maakunnasta