Tilaajalle

Harrastaja teki vaasalaiselta polulta mullistavan löydön, metallinetsimeen osui kaksi viikinkiajalla eläneen naisen solkea – mitä se kertoo alueen historiasta?

VAASA

Valtaosa metallinetsintää harrastavien löydöistä on arvotonta rojua. Joskus kuitenkin lykästää. Erään vaasalaisen harrastajan polulle osui muutama vuosi sitten jättipotti.

Hän oli ulkoilemassa metallinetsintälaitteensa kanssa Höstvedellä, kun kivikkoisessa metsässä polun varrella alkoi piipata. Parinkymmenen sentin syvyydestä paljastui kaksi vanhaa esinettä. Ne osoittautuivat kupurasoljiksi.

Harrastaja ilmoitti löydöistään Museovirastolle kuten laki määrää ja lähetti esineet tutkittavaksi. Arkeologit innostuivat. Löydöt olivat viikinkiajalta eli myöhäisrautakaudelta.

– Kaikki myöhäisrautakautiset löydöt ovat erittäin mielenkiintoisia. Pohjanmaalta on tehty hyvin vähän löytöjä tältä ajalta, joten yksikin uusi löytö voi tuottaa uutta, hyvin merkittävää tietoa, arkeologi Sami Raninen sanoo.

Arkeologi Ville Rohiola kuvaa solkien löytöpaikkaa erikoiseksi. Hän sanoo, että ilman metallinetsinnän harrastajaa löytö olisi jäänyt tekemättä.

– Arkeologille tuskin olisi tullut mieleen inventoida ensimmäisenä polkua.

Arkeologinen kaivausryhmä kävi löytöpaikalla tekemässä maastotarkastuksen.

Soljet olivat osa Pohjanmaalla viikinkiaikana asuneen naisen asua. Kupurasoljet olivat kiinnittiminä toimineita olkasolkina eli ne olivat koruesineitä.

– Vastaavanlaiset kupurasoljet, tosin eri koristelutyyppiä olevat, ovat esimerkiksi osa Euran muinaispuvun korustoa, Rohiola kertoo.

Höstvedeltä löydetyissä soljissa oli eläinkoristeet. Myöhemmin paikalta löydettiin vielä pronssinen rannerengas.

Viikinkiaika oli pitkään Pohjanmaan asutushistorian iso mysteeri. Vielä ennen sitä Pohjanmaa oli Suomen vaurainta aluetta. Myös löytöjä on tältä ajalta runsaasti. Viikinkiajalle tultaessa tapahtuu dramaattinen tyrehtyminen. Vallalla oli pitkään käsitys, että Pohjanmaa autioitui.

Myöhemmin käsitys on muuttunut. Ranisen mukaan väki kyllä väheni, mutta kokonaan Pohjanmaa ei autioitunut. Myös vähäiset löydöt kumoavat asutustyhjiöteorian.

Väestön vähenemisen syyksi on esitetty monenlaisia teorioita. Arkeologi Sami Raninen uskoo, että sen aiheutti maankuoren kohoamisesta johtuva elinkeinorakenteen kriisi.

– Hyvät rantaniityt katosivat. Ihmiset muuttivat muualle.

Metallinetsintäharrastus porskuttaa etenkin Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Miten on lakeuksien laita?

Tähän asti melko kehnonpuoleinen, mutta harrastuksen suosio on kasvamassa. Museovirastosta kerrotaan, että sinne toimitettiin viime vuonna noin kaksituhatta kansalaisten tekemää maalöytöä. Vain rippeet olivat pohjalaismaakunnista. Tänä vuonna on toimitettu koko Suomesta 1600 löytöä. Parikymmentä löytöä on Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta.

Kaikkiaan metallinetsintäharrastajien Museovirastolle toimittamien löytöjen määrä on kasvanut hurjasti 2010-luvulla. Museovirasto reagoi tähän buumiin lanseeraamalla vuoteen 2021 mennessä uuden Löytösampo-palvelun.

Sen avulla löydöt on entistä helpompi raportoida.

– Palvelun avoin data on tutkijoiden ja kansalaisten vapaasti käytettävissä, Rohiola sanoo.

Muinaismuistolain mukaan kaikki yli sata vuotta vanhemmat löydöt on raportoitava Museovirastolle ja löydöt ovat valtion omaisuutta. Muinaismuistoalueilla etsintää ei saa tehdä.

Monessa muussa maassa metallinetsintää säädellään Suomea tiukemmin lain. Esimerkiksi Ruotsissa se on luvanvaraista.

Suomessakin on pitkään puhuttu muinaismuistolain uudistamisesta. Nykyinen laki on vuodelta 1963.

– Siinä ei ole huomioitu metallinetsinten kaltaisia laitteita. Uskon, että lakia uudistettaessa huomioidaan metallinetsintäharrastus. Ratkaisu ei mielestäni kuitenkaan ole kieltää. Se lisäisi pimeää arkeologiaa ja laitonta etsintää. On parempi kiinnittää huomio opastukseen, tehdä yhteistyötä harrastajien kanssa ja korostaa, että kyse on yhteisestä kulttuuriperinnöstä, Rohiola sanoo.

Lisää aiheesta

Kommentoi











Suosituimmat kulttuuriuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kulttuuriuutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat