Tilaajalle

Kun Notre Dame paloi pääsiäisen alla, lavastaja Marjatta Kuivasto oli loppusuoralla kirkon lavastamisessa näyttämölle – "Se tuntui jotenkin kohtalonomaiselta"

Kun Pariisin Notre Dame syttyi palamaan viime pääsiäisviikon maanantaina, lavastaja Marjatta Kuivasto oli pihatöissä kotonaan Tampereen Pispalassa.

Tyttärenpojan juostua kertomaan uutisen Kuivasto ei ollut uskoa sitä todeksi. Maailmankuulu katedraali oli puolitoista vuotta ollut joka päivä hänen ajatuksissaan ja mielikuvissaan. Vasta television kuvat palavasta rakennuksesta vahvistivat: mahdottomalta tuntuva oli totta.

Suurin ja kallein tuotanto

Kaksi vuotta sitten Marjatta Kuivasto sai lavastajan unelmatehtävän, kun Tampereen Teatteri päätti tuottaa Victor Hugon romaaniin ja Walt Disneyn animaatioelokuvaan perustuvan musikaalin Notre Damen kellonsoittaja.

Teoksen suomalainen kantaesitys on suurin ja kallein tuotanto Tampereen Teatterin historiassa. Lavastaja sai vapaat kädet toteuttaa suunnitelmiaan.

Perehtyminen kirkon historiaan oli pitkän suunnitteluprosessin alkuvaihe ja Kuivaston mukaan mahtava seikkailu.

Kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas Notre Dame on seisonut vakaana Seinejoen Île de la Citén saarella yli 800 vuotta. Se on kestänyt Ranskan vallankumouksen myrskyisät vaiheet, ja siellä Napoleon kruunautti itsensä keisariksi. Katedraalin kellot myös ilmoittivat pariisilaisille toisen maailmansodan päättyneen.

Hugon 1831 ilmestynyt romaani Notre Dame de Paris nosti rakennuksen ranskalaisten yhteiseksi symboliksi ja käynnisti pahoin rapistuneen rakennuksen mittavat kunnostustyöt. Nykyvuosina Notre Damea ja sen taideaarteita on vuosittain käynyt ihailemassa miljoonia turisteja kaikkialta maailmasta.

Romaani ja elokuvaversiot auttoivat hahmottamaan

Marjatta Kuivasto ei ollut itse käynyt koskaan Notre Damessa.

–Sain mielestäni kuitenkin kirkosta aika hyvän käsityksen muun muassa kuvamateriaalia tutkimalla.

Hugon alkuperäinen romaani, useat elokuvaversiot ja kirjalliset dokumentit auttoivat hahmottamaan katedraalin mittakaavaa ja sen erityisluonnetta. Nykyisin voi internetissä myös kiertää katedraalia ulkopuolelta ja vaeltaa sen sisätiloissa.

–Olin vieraillut monissa muissa goottilaissa katedraaleissa ja tiesin, minkälaista tunnelmaa ajaa takaa. Lisäksi aikakauden oikeat materiaalit olivat yksi tärkeä lähtökohta. Kalkkikiven piti näyttää ja tuntua kalkkikiveltä, puun vanhalta tammelta ja kankaitten pellavaisilta. Niistä syntyy mielestäni näyttämölle se oikea tuntu.

Heti työn alussa kävi selväksi, että lavastuksen suunnittelu ja toteutus ovat hyvin monimutkaisia. Siinä oli moninkertainen työ tavalliseen lavastukseen verrattuna. Mielenkiintoinen yhtälö oli myös se, kuinka katedraalin monumentaalisuus saataisiin esiin Tampereen Teatterin sangen pienellä näyttämöllä.

–Siihen löytyi ratkaisu päänäyttämön valjastamisesta koko näytäntövuodeksi vain musikaalin esityksille. Saatoimme viedä lavastuksen myös katsomon puolelle, ja teimme siitä katedraalin salin, Kuivasto kertoo.

Palo herätti suuria tunteita

Lavastuksen toteutus oli kuumimmillaan, kun maailmalle levisi uutinen Notre Damen katastrofista. Kirkko, jota oli aikanaan rakennettu lähes 200 vuotta, tuhoutui suurelta osin muutamassa tunnissa hitsauskipinästä alkaneessa tulipalossa.

–Tuntui jotenkin kohtalonomaiselta, että yli 800-vuotias kirkko tuhoutuu juuri silloin, kun me olemme tekemässä siitä musikaalia. Kirkollehan ei koskaan aikaisemmin ollut sattunut mitään vastaavaa vahinkoa.

Notre Damen palo herätti suuria tunteita myös Ranskan ulkopuolella.

–Siinä on niin paljon aikojen kerrostumia, että tuntuu kuin tuhoutuisi mentaalisesti paljon muutakin kuin materiaa, Lapin yliopiston kulttuurihistorian professori Marja Tuominen selitti ihmisten reaktioita palon jälkeen Lännen Median haastattelussa.

–Palon jälkeen työhön tuli varmaan jokin uusi merkitys. Ehkä se tuntui vielä henkilökohtaisemmalta kuin ennen, Kuivastokin sanoo.

–Konkreettisesti se vaikutti esimerkiksi niin, että entistä vakavammin harkittiin, voiko avotulta käyttää näyttämöllä Pariisin palosta kertovassa kohtauksessa: olisiko se onnettomuuden jälkeen väärin?

Kesälomia siirrettiin, jotta tuli valmista

Murehtimiseen ei kuitenkaan ollut aikaa. Kesäkuussa lavastus oli vielä pahasti keskeneräinen. Tuntui, ettei se valmistuisi ikinä.

Silloin teatteri päätti lavastamon kanssa yhteistuumin siirtää kesälomia ja tehdä töitä myös kesän aikana. Porukka tuumasi, ettei teatterin iso satsaus kaadu ainakaan heidän takiaan.

Työ palkittiin syyskuun alun ensi-illassa. Koko Georg Malviuksen ohjaama esitys lavastuksineen sai loistavat arvostelut ja ylistävät yleisökommentit.

"Katsojan silmissä koko teatteri muuttuu katedraaliksi", kuului yksi arvio.

"Marjatta Kuivaston lavastus on yksi Tampereen Teatterin tuotannon päätähdistä", hehkutti toinen.

"En ole koskaan nähnyt näin mykistävän hienosti lavastettua musikaalia, en edes Nykissä tai Lontoossa", tiivisti kolmas.

–Suitsutusten tulva oli aivan hämmentävä, ei se tuntunut ollenkaan todelliselta. Mutta onhan se mahtavaa, että lavastus on huomattu ja että se työ, minkä olemme porukan yhteisellä ponnistuksella ja ilolla tehneet, saa kiitoksen, Kuivasto sanoo.

Kaupunkilehti värväsi mukaan matkalle Pariisiin

Meidän Rouvamme eli Notre Dame ei päästänyt Kuivastosta irti ensi-illan jälkeenkään. Tamperelainen kaupunkilehti värväsi hänet mukaan keväiselle lukijamatkalle Pariisiin tutustumaan nimenomaan Notre Damen raunioihin ja korjausrakentamiseen.

–Oli hienoa nähdä kirkko vaikka vain remontin keskellä. Sisään sinne ei päässyt, vaan kiersimme sitä ulkopuolelta ja kuulimme oppaalta kunnostustöiden nykyvaiheesta.

–Toivoisin näkeväni kirkon joskus vielä korjattuna, mutta siihen menee varmaan tosi kauan. Vanhoja rakenteita vasta tuetaan, ettei katedraali hajoaisi vieläkin enemmän.

Ranskassa käydään myös vilkasta keskustelua siitä, ennallistetaanko kirkko, vai rakennetaanko tuhoutuneen keskitornin tilalle jotain modernia.

BBC kertoi marraskuun puolivälissä, että jälleenrakennusta valvova kenraali Jean-Louis Georgel ja arkkitehti Philippe Villeneuve ovat tästä eri mieltä. Kenraali on modernimman tyylin kannalla kuten myös presidentti Emmanuel Macron. Arkkitehti kannattaa vanhan tornin kopiota, jotta remontti valmistuu aikataulussa viiden vuoden sisällä.

Lopullinen ratkaisu on tehtävä vuonna 2021.

Kuivastolla on asiaan selvä mielipide. Hänen mielestään paikalla pitäisi joskus seisoa entisenkaltainen rakennus, jonka historiaan vain kuuluu, että se on kerran palanut.

Eläkepäivät alkoivat marraskuun alussa

Vaikka Notre Dame oli vain yksi lavastajan työ muiden joukossa, se on painunut voimakkaasti Kuivaston mieleen. Tekoprosessi oli pitkä ja vaiherikas, täynnä ongelmia, iloja ja pettymyksiäkin.

Kuivasto jäi eläkkeelle Tampereen Teatterista marraskuun alussa. Muutama muu hänen viimeaikainen työnsä omaan teatteriin kertoo lisää hänen lavastajanlaadustaan.

–Yksi ehdoton suosikkini on sisällissodasta kertova Teatteri taistelussa 1918. Se oli minulle niin omakohtainen. Nautin suunnattomasti siitä, että sain tutkia Suomen historiaa, Tampereen historiaa, oman teatterin historiaa ja jopa oman suvun historiaa. Esitys tapahtui ympäri teatteria eri tiloissa.

–Toinen suosikkini on Leo Tolstoin Anna Karenina. Löysin siihen hienon synkän maailman, mustan rautatieaseman kiiltävine lattioineen. Se maailma sisältää mielestäni lukemattomia vertauskuvia.

Charles Dickensin Saiturin joulu palaa jo kahdeksannen kerran Tampereen Teatterin näyttämölle joulun alla. Jos haluaa nostattaa joulumieltään, Kuivaston tunnelmallinen lavastus ja näyttelijöiden lämminhenkinen työ tuossa esityksessä antavat siihen hyvät eväät.

Notre Damen kellonsoittaja jatkaa ohjelmistossa joulun jälkeen koko kevätkauden.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat