Tilaajalle

Kerjäätkö sinäkin lapsiltasi rakkautta? Professori varoittaa liiallisesta kaverivanhemmuudesta mutta on myös armollinen

Mitä sinä haluaisit tehdä, Juha T. Hakala kysyi kuopukseltaan tämän ollessa pieni. Makoillaan yhdessä tässä olohuoneen matolla, lapsi vastasi.

Vastaus sai Hakalan, kasvatustieteen professorin ja seitsemän lapsen isän, havahtumaan siihen, että hänen mittakaavansa oli ollut aivan väärä.

–Hän ei toivonut mitään touhulandioita vaan sitä, että olisimme yhdessä kaikessa rauhassa, Hakala muistelee.

Olohuoneen matolla makoilu on nykymaailmassa aliarvostettu asia. Se on sääli, ja siitä Hakalalla on paljonkin sanottavaa. Siksi hän päätti kirjoittaa aihepiiristä kirjan. Syntyi Kasvatus ajan kanssa.

Teoksen hiljattain julkaiseman, vanhemmille ja ammattikasvattajille suunnatun kirjan pääviesti on se, että riittävän hyvä vanhemmuus riittää.

–Jos sen tiivistäisi yhteen lauseeseen, sen sanoma kuuluisi näin: Heitä hyvä vanhempi huolesi kuuseen.

Hakala on kuitenkin vuolassanaisempi, sillä aihe on tärkeä. Kohtuullisen hyvä, rosoinen ja ketsupintuoksuinen arki on hänen mukaansa kasvuympäristö, jossa syntyy vahvaa itsetuntoa ja jossa lapsen siipisulat kasvavat ottamaan vastaan sen, mitä elämä tuo tullessaan. Se riittää.

Mutta ketsupintuoksuinen arki törmää ikävästi koko modernin vanhemmuuden ongelmaan. Hakala toteaa, että yhteiskunnan ja työelämän monimutkaistuessa ihmiset kehittävät suorastaan megalomaanisia odotuksia omaa vanhemmuuttaan kohtaan.

Siinä käy helposti niin, että samalla kun muovataan kuvaa ihanteellisesta vanhemmuudesta, lisätään paineita jo muutenkin stressaavaan elämään.

Onko hieno harrastus lapsen vai sittenkin vanhemman toive?

Työelämän lisäksi tavoitteita otetaan myös vapaa-ajassa: pitäisi pysyä timmissä kunnossa ja harrastaa jotain riittävän trendikästä. Tämä koskee Hakalan mukaan sekä vanhempia että lapsia.

–Jalkapallo tai jääkiekko ei ole vain hieno harrastus, vaan monelle nykyvanhemmalle sijoitus. Kun on tehty jopa useiden tuhansien eurojen sijoitus lapsen harrastukseen, vanhemman toive on, ettei lapsi jätä sitä kesken.

Lapsi on tässä kaikessa helposti väline vanhempien omien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen aina halunnut olla jääkiekkoa pelaavan lapsen vanhempi, on monen ääneen lausumaton toive. Mutta ajatellaanko tarpeeksi sitä, mikä olisi lapselle parasta?

–Lapsen etu ja toisaalta puute on se, että hänellä ei ole elämänhistoriaa, johon verrata. Myös hänen parhaita kavereitaan viedään harrastuksesta toiseen ihan samalla tavalla, hyvä että jalat viistävät maata, Hakala sanoo.

Toisaalta odotusten edessä syyllistytään. Se taas johtuu Hakalan mielestä siitä, että vanhemmat tietävät rajallisuutensa ja löytävät itsensä vaikeasti ratkaistavista tilanteista. Työelämä repii heitä toisaalle samalla kun on paha olo siitä, että pitäisi olla toisaalla, lasten luona.

–Kun se ei ole mahdollista, ei voida muuta kuin syyllistyä. Pahimmillaan se voi näkyä kotona niin, että vaikka ollaan fyysisesti läsnä, ei pystytä venymään henkiseen läsnäoloon.

Kasvattajan on kyettävä asettamaan lapsen tarvitsemat rajat

Hakala tarkastelee kirjassaan myös rajojen asettamisen vaikeutta. Hän sanoo tulleensa matkan varrella yhä vakuuttuneemmaksi auktoriteetin tarpeesta kasvatuksessa. Jos se katoaa, katoaa lapselta ja nuorelta se tuki, jota hän kasvaakseen ehdottomasti tarvitsee.

Voisinko isänä tai äitinä hoitaa kasvattajan homman olemalla lapseni paras kaveri? Kysymys on Hakalan mielestä ymmärrettävästi houkutteleva, mutta vastaus on yksiselitteisesti ei.

Jokainen nuori kohtaa kasvussaan tilanteita, joita ei voi ratkoa kaveruudella vanhempiinsa. Tarvitaan luottamusta, rakkautta ja rajoja. Jämeriä vastauksia, joita paraskaan kaveri ei voi antaa.

Jos ollaan tarkkoja, kyse ei ole tarpeesta, vaan suorastaan lapsen oikeudesta saada tietää, kuinka elämässä on toimittava.

–Kasvattaja ei voi kahlata arkeaan läpi kaverina. Kavereita lapset saavat naapurista, hän sanoo.

Kaverivanhemmuuden varkain kasvanut sivuverso on Hakalan mukaan tilanne, jossa vanhempi kerjää rakkautta lapseltaan. Siksi hän tekee kaikkensa, ettei lapsi lakkaisi rakastamasta – eikä sen takia kiellä häntä.

Mutta jos omille tähtisilmilleen kieltäytyy asettamasta turvallisia rajoja, ote lipsuu. Kaverivanhemmuuden ja epäjohdonmukaisuudella menetetyn auktoriteetin seurauksena kodeissa on tyranneja, joiden kiukun edessä koko perhe tanssii.

–Riittävän hyvällä itsetunnolla varustettu kasvattaja ei ahdistu, jos hänen lapsensa tai nuorensa on tilapäisesti pettynyt häneen, Hakala sanoo.

Kasvattajana suurten linjojen mies – ainakin vaimoon verrattuna

Millainen kasvattaja Hakala on itse ollut seitsemälle, nykyisin jo 18–35-vuotiaille lapsilleen? Hakala luonnehtii itseään suurten linjojen ihmiseksi, ainakin vaimoonsa verrattuna.

–Jos lapsi esimerkiksi on kysynyt, voiko puuhun kiivetä, olen sanonut aina, että tietysti, puut kasvavat siksi, että lapset voivat kiivetä niihin. Ajattelen jotenkin niin, että mitä korkeammalle lapsi nousee, sitä tiukemmin hän puristaa.

–Vaimoni taas vastaisi paljon herkemmin, että älä hyvä lapsi kiipeä, voit pudota. Siinä mielessä täydennämme hyvin toisiamme.

Hakala muistelee, kuinka Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka puhui taannoin isästään luennolla.

Tämä oli puhumaton äijä, sodan jälkeen isyyteen kasvanut mies, joka kasvatti lapsiaan työn kautta. Ei puhunut, mutta otti poikansa varhain työhön mukaan ja näytti, miten vastuuta kannetaan ja asiat hoidetaan.

–Oma isäni on tehnyt pitkälti samoin. En sano, että olisin ollut yhtä kyvytön puhumaan lapsilleni, mutta tunnistan itsessänikin sen, miten isät ovat helposti ulkokentän miehiä.

–Kodin seinien ulkopuoli on edelleen enemmän isän aluetta, vaikka ei pitäisi olla. Se on ylisukupolvinen piirre, josta emme ilmeisesti voi ravistautua irti hetkessä.

Tämän päivän moderni isyys on Hakalalle ilonaihe. Sisäkenttä on ollut perinteisesti äidin aluetta, mutta nyt roolitukset ovat muuttumassa.

–Luontevasti tunteistaan puhuva isä on ollut havaittavissa. Se on mielestäni todella ihailtavaa.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat