Tilaajalle

Elisabeth Rehniä painaa edelleen tuska, jota äidit kokivat Balkanilla etsiessään joukkohaudoista todisteita läheisistään – "En oikein pysty rentoutumaan"

Kun Elisabeth Rehn puki 8-vuotiaana pikkulotan puvun päälleen, hän tuskin aavisti, mihin kaikkialle hänen tiensä veisi. Politiikassa Rehn ylsi maailman ensimmäiseksi päätoimiseksi naispuolustusministeriksi. Vuonna 1994 hänestä tuli melkein tasavallan presidentti. Uransa vavahduttavimmat hetket Rehn koki YK:n ihmisoikeustarkkailijana entisen Jugoslavian alueella.

Joulu tekee tuloaan Kauniaisiin. Keskustan kukkakauppa pursuaa toinen toistaan kauniimpia asetelmia. Elisabeth Rehn valitsee kukkaa lahjaksi.

Valinta on selvä: valkoinen amaryllis.

–Itsellänikin on sellainen.

Rehn täyttää ensi vuonna 85 vuotta, mutta sitä on vaikea uskoa. Vaikka hän kertoo vuokranneensa asunnon Kauniaisten keskustasta ikänsä takia, kuva hiljaiseloa viettävästä eläkeläisestä ei vastaa hänen profiiliaan.

Allakka täyttyy nopeasti, sillä Rehn on suosittu luennoitsija ja kutsuvieras monissa tilaisuuksissa.

Rehnistä saisi aikaan monta tarinaa, sillä hän on ollut monessa mukana. Puhuisimmeko Hornet-hävittäjien äidistä, naisten asepalveluksen kehittämisestä, ihmisoikeustarkkailijan työstä vai nykypäivän ongelmista?

Päätämme puhua vähän kaikesta, varsinkin, kun sota ja maanpuolustus ovat ryhmittäneet Rehnin elämää.

Jo nuorena virisi halu lotaksi

Rehn asui lapsuutensa Mäntsälässä, jossa hänen isänsä toimi kunnanlääkärinä kaikkiaan 35 vuotta. Kun Rehn tapaa mäntsäläläisiä, tänä päivänäkin heistä moni muistelee Rehnin isää.

–Hän oli ainoa lääkäri pitäjässä. Hänellä oli ihan oma sotensa.

Rehnille oli selvää jo varhain, että hän haluaa pikkulotaksi.

–Äitini oli lotta ja vanhemmat sisareni olivat pikkulottia. Joutuipa äitini desanttijahtiinkin.

Pikkulottia oli parhaimmillaan lähes 50 000. Rehn korostaa kotirintamalla tehtyä työtä.

–Keräsimme käpyjä polttoaineeksi ja vadelmanlehtiä teehen. Luun palasia kerättiin saippuan tekoon. Avustimme isääni kierrättämällä sidontatarpeita. Veriset siteet keitettiin, silitettiin ja pyöriteltiin kynän ympärille uudelleen käytettäviksi. Monenlaiset käden taidot tulivat tarpeeseen.

Rehn toteaa, että hän oli tyttönä jo täydessä sodan touhussa mukana.

–Tämä aika tulee mieleen, kun nyt katselen tyttärentyttäriäni ja heidän tyttäriään saman ikäisinä.

Rehnillä on neljä lasta, 11 lastenlasta sekä kaksi "bonuslastenlasta". Lastenlastenlapsia on myös 11.

–Emme taida enää saada kaikkia samaan aikaan sukukuvaan, hän naurahtaa.

Koti pakattiin yhdeksässä päivässä

Sodan tapahtumat olivat läsnä myös silloin, kun Rehn perusti perhettä puolisonsa Oven kanssa, sillä tämä oli Porkkalan evakko.

–Mieheni koti oli alueella, joka luovutettiin Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Perheelle annettiin vuonna 1944 yhdeksän päivää aikaa lähteä kotoaan. Appeni on kirjoittanut muistikirjaansa tuolta ajalta, että lehmä on myyty ja sato saatu korjattua. Nyt hyvästi.

Porkkala palautettiin 1950-luvulla. Rehnin appivanhemmat eivät jaksaneet palata, mutta Elisabeth ja Ove rakensivat Hilan kylään kodin.

–Olen ollut siellä kirjoilla täsmälleen 40 vuotta.

Hilan kodista Rehn ei ole luopunut, vaan käy siellä edelleen viikoittain.

Rehn muistelee, että heidän käydessään alueella 50-luvulla siellä vallitsi mystinen ja surullinen tunnelma.

–Kirkkoa oli pidetty varastona. Hautakiviä oli viety portaiksi muualle. Puolisoni kodista oli jäljellä kiviperusta. Pellot kasvoivat pientä koivikkoa.

Politiikkaan jalkapallokentän reunalta

Rehn keksittiin valtakunnan politiikkaan Kauniaisissa, jossa perhe aikoinaan asui.

Rehn on koulutukseltaan diplomiekonomi, mikä määritti hänen uransa alkuaikoja. Hän toimi konttoripäällikkönä kotiäitiyden ohessa.

Jos kotikeittiöstä löytyy Tupperware-muoviastioita, niistä voi kiittää Rehniä. Hän alkoi ensimmäisenä tuoda näitä astioita Suomeen.

–Varasto oli vuokratussa autotallissa. Jälleenmyyjiä alkoi tulla pian runsaasti. Tämäkin kertoo siitä, että olen pitänyt jokaista työtä tärkeänä.

Rehn nousi Kauniaisten valtuustoon ja 70-luvun lopussa eduskuntaan.

–Kaikki on käynyt vähän vahingossa. Kun olimme muuttaneet Kauniaisiin, niin oli selvää, että olen mukana lasteni kautta koulujen ja harrastuksen parissa. Minut keksittiin jalkapallokentän reunalta. Katsottiin, että tuolla on sopiva ehdokas.

Hän muistelee, ettei arvostelulta vältytty.

–Joku ajatteli, että mitähän tuokin blondi tietää politiikan teosta.

Yksi toive hävittäjistä

Rehn toimi eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana kolme vuotta. Tämän jälkeen hän nousi Harri Holkerin (kok.) hallituksen puolustusministeriksi ennen vaaleja, mutta jatkoi myös Esko Ahon (kesk.) hallituksessa puolustusministerinä.

Suurin ponnistus oli hävittäjäkauppa, joka löi ällikällä kaikki.

–Nyt Hornetit lähtevät pikkuhiljaa, mutta ovet sentään jäävät, ex-ministeri naurahtaa viitaten uudistukseensa, jossa kasarmien vessoihin saatiin yksityisyyttä suojaavat ovet.

Uutta hävittäjähankintaa Rehn seuraa mielenkiinnolla sivusta. Yhden toiveen hän esittää.

–Toivottavasti politikointi pidetään erossa kaupasta. On katsottava, mikä on Suomelle parasta niin kuin viimeksikin. Päätös tehtiin tuolloin nopeasti, jotta hankkeesta ei olisi tullut eri puolueiden temmellyskenttä. Jos emme olisi tehneet näin 90-luvun alussa, meillä ei olisi Horneteja vieläkään.

Äitien tuska koskettavinta

Ministerikauden ja kahden vuoden europarlamentaarikkoajan jälkeen Rehn siirtyi Balkanille YK:n ihmisoikeusraportoijaksi. Hän kävi ensimmäisten tarkkailijoiden mukana joukkohaudoilla ja laati raportteja.

–Silloin alkoi minun todellinen elämäni vieden minua eri puolille maailmaa, Rehn toteaa.

Lapsisotilaat, kylä Kongossa, jossa jokainen nainen oli tullut raiskatuksi, joukkohaudat ja omaisten tuska. Nämä ovat kokemuksia, jotka on vaikea unohtaa.

–Kaikki nämä tapahtumat ovat sellaisia, jotka painavat minua tietyllä tasolla edelleen. En oikein pysty rentoutumaan.

Vavahduttavinta on ollut se, kun äidit etsivät epätietoisesti pientäkin todistetta siitä, että he olisivat löytäneet perheenjäsentensä ja rakkaimpiensa ruumiit.

–Olen nähnyt, kun äidit silmäilevät, josko näkyisi jotain tunnistettavaa, vaikka vain pieni palanen heidän kutomistaan neuleista.

Koetut ja nähdyt tapaukset antavat perspektiiviä nykypäivään. Rehn ei innostu kommentoimaan koulujen joulujuhlien pitoa kirkoissa, suvivirren kieltämistä tai Mannerheimin kuvasta ponnahtanutta kiistaa.

–Olen nähnyt niin paljon pahempaa. Tuntuu, että vastakkainasetteluja tehdään nyt tekemällä.

Primitiivinen viha iskee

Päivän teemoista ei voida sivuuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.

–Minut valtaa primitiivinen viha, kun katson hänen tiedotustilaisuuksiaan. Ei kukaan saa pyörittää maailmaa niin kuin hän sanoo. Asiaa ei paranna se, että itsevaltiaita johtajia on muuallakin.

Trumpin edesottamukset kaikkinensa saavat Rehnin näkemään punaista, eikä ihme, sillä kansainvälinen oikeus on entiselle ihmisoikeustarkkailijalle äärimmäisen tärkeä.

Rehn muistelee tapaamistaan Hillary Clintonin kanssa vuonna 1995 Daytonin rauhansopimuksen yhteydessä.

–Hän suri, että Yhdysvallat on liiaksi käpertynyt, pitäisi olla kansainvälisempi. Nyt maa on kutistumassa entisestään.

Lempilapsi pian 25 vuotta

Rehnin ministerikaudella saatiin aikaan naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Se on hänen lempilapsensa edelleen.

–Ensi vuonna siitä tulee kuluneeksi 25 vuotta. Tässä ajassa naiset ovat pystyneet todistamaan maanpuolustuksellista osaamistaan ja suoriutumaan kaikista armeijan tehtävistä. Olisiko jo aika katsoa, toteutuuko tasa-arvo, kun miehet ovat velvollisia ja naiset eivät ole, hän kysyy.

Rehnin mukaan järjestelmä ei ole kehittynyt. Rehnin nimeä kantava ajatushautomo Bank of Ideas on piirtänyt omaa malliaan uudesta kansalaispalvelusta, joka koskisi kaikkia.

Hän jatkaa, ettei katso turvallisuutta vain hävittäjien ja tankkien näkökulmasta.

–On tärkeää korostaa ihmisten taitoja siviilielämän kriisinhallinnassa, puhutaan sitten maanvyöryistä, metsäpaloista tai pakolaisvyörystä.

Rehn on realistinen. Tasa-arvoinen sotaväki ei toteudu lähiaikoina, mutta nykyistä järjestelmää voisi viilata.

–Meillä on vuosittain satoja naisia koulutuksessa erilaisilla valmiusleireillä, varsinkin Naisten Valmiusliiton järjestämillä. Heistä ei ole olemassa minkäänlaista rekisteriä. Se pitäisi pikaisesti perustaa silmällä pitäen poikkeusoloja. Sisäinen turvallisuus ja ei-aseelliset kriisit ovat vähintään yhtä todennäköisiä kuin aseelliset.

Lisäksi Rehn haluaa kutsunnat koko ikäluokalle. Informaation saaminen on tärkeää.

Ei ole yllätys, että Rehn kannattaa yhteistupia kasarmeille.

–Totta kai. Tiedonkulku paranee, kun ne toteutuvat. Naisia pidetään edelleen vähän apujoukkoina. Jospa tästä ajatuksesta päästäisiin eroon.

Elisabeth Rehn

Syntynyt vuonna 1935 Helsingissä.

Rkp:n entinen kansanedustaja.

Maailman ensimmäinen demokraattisesti valittu naispuolustusministeri.

Martti Ahtisaaren vastaehdokas vuoden 1994 vaalin toisella kierroksella.

Puolueensa ehdokas vuoden 2000 presidentinvaalissa.

Sai ministerin arvon vuonna 2005.

Aktiivipoliitikon uran jälkeen ihmisoikeusraportoijana ja -taistelijana, YK:n alipääsihteeri.

Rakkain harrastus jalkapallon seuraaminen. Edesmennyt puoliso oli Palloliiton puheenjohtaja. Suosikkimaa jalkapallossa Italia.

Asuu Kirkkonummella ja Kauniaisissa.

Rakasti pienenä Tarzan-kirjoja.

Lempieläin: koira.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat