Tilaajalle

Avohakkuukielto liian ehdoton, väittää Metsäteollisuus – kansalaisaloite menossa eduskuntaan tiistaina

Metsäteollisuuden mukaan avohakkuukielto on liian ehdoton, varsinkin kun sen vaihtoehdoksi nostettu jatkuva kasvatus kaipaa vielä lisää tutkimusta.

–On hyvä, että Luonnonvarakeskus on ilmoittanut lisäävänsä jatkuvaa kasvatusta koskevaa tutkimusta. Sen kautta saadaan lisää faktapohjaa keskusteluun, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Eduskuntaan etenee tällä viikolla kansalaisaloite, joka tähtää avohakkuiden kieltoon valtion metsissä.

Niemi: Kolme asiaa selvitettävä

Karoliina Niemi nimeää kolme asiaa, jossa jatkuvan kasvatuksen tulokset pitäisi ainakin selvittää.

–Miten varmistetaan metsän uudistuminen tai jo olemassa olevan puuston elpyminen? Onko puuntuotos ja kannattavuus yhtä hyvä eri-ikäisrakenteisessa metsässä? Ja onko jatkuvan kasvatuksen metsissä vaarana metsätuhojen leviäminen? Tuhoriski kasvaa, kun metsässä käydään usein korjuutöissä, sanoo Niemi.

Ensimmäinen tarkoittaa sitä, miten turvataan uudistuminen sellaisissa kohteissa, joissa uutta puusukupolvea ei vielä ole.

Toiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten puusto elpyy erilaisilla jatkuvan kasvatuksen kasvupaikoilla. Metsän uudistaminen avohakkuulla antaa myös mahdollisuuden jalostuksen hyötyyn.

Karoliina Niemi sanoo, että kylvämällä tai istuttamalla jalostettuja taimia voidaan saada jopa 20 prosentin lisäkasvu.

Kuusikoiden juurikäävästä eroon pääseminen edellyttää puulajin poistamista eli avohakkuuta ja puulajin vaihtoa.

–On monia asioita, joita pitää punnita metsänkäsittelymenetelmää valittaessa. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta päätöksenteon pohjaksi, sanoo Karoliina Niemi.

Ilmastonäkökulma ei yksiselitteinen

Ilmastonäkökulmastakin jatkuvan kasvatuksen merkitys pitäisi tutkimuksella selvittää.

–Kun katsotaan koko kiertoaikaa, tärkeintä on, että metsä uudistuu ja kasvaa. Jos uusi puusukupolvi on laadultaan heikko tai valoisuustekijät hidastavat kasvua, puusto ei lähde järeytymään ja sen hiilensidontakyky on heikko, sanoo Niemi.

Hän on itse taustaltaan metsäntutkija.

–Kiellot eivät ole keino ratkaista ongelmia. Suomen metsiin on metsänhoitotoimilla saatu miljardi kuutiota puuta lisää viimeisen 50 vuoden aikana. Kyllä siellä on tehty paljon hyvääkin, sanoo Karoliina Niemi.

Avohakkuukiellolla vaikutusta pohjoisessa

Metsäteollisuuden puunhankintaan valtion metsien avohakkuukielto kohdistuisi erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa tehtaat ostavat paljon puuta valtion metsistä.

Paljon suurempi vaikutus avohakkuukiellolla olisi siinä tapauksessa, että se toteutettaisiin myös yksityismetsissä. Metsähallitus tekee avohakkuita noin 18?000 hehtaarilla vuosittain. Kaikkiaan avohakkuita tehtiin 170?000 hehtaaria vuonna 2018.

–Kiellot tarkoittaisivat sitä, että hakkuita toteutettaisiin paljon nykyistä suuremmilla pinta-aloilla, koska puusto kertymä muissa hakkuutavoissa on huomattavasti pienempi. Monimuotoisuuden kannalta se tarkoittaisi uhkaa. Pitkällä tähtäimellä kyse on myös siitä, onko meillä hyvälaatuista puuta myös tulevaisuudessa. Se toteutuu nyt jalostuksen kautta, jota jatkuvassa kasvatuksessa ei hyödynnettäisi, sanoo Karoliina Niemi.

Kommentoi











Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Uusimmat kotimaan uutiset




  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat