Tilaajalle

Auton ostajan ahdistus: mikä on hinnan ja päästöjen paras kompromissi? – Kysymys on vaikea myös asiantuntijoille

Autokaupassa alkaa nyt helposti ahdistaa. Henkilöauto on iso investointi, ja rahan rinnalla ympäristöarvojen pitäisi painaa valintapuntarissa yhä enemmän.

Veromuutosten, polttoainekehityksen ja kaikenlaisen spekuloinnin vuoksi riskinä on hutihankinta, joka voi alkaa kaduttaa joko omatuntoon tai euroihin liittyvästä syystä.

Kuluttaja onkin päätöksensä kanssa usein sormi suussa. Tämä ei ole mikään ihme, sillä yhtä totuutta ei ole eivätkä asiantuntijatkaan osaa yksiselitteisesti sanoa, millainen auto on tällä hetkellä järkevin eurojen ja päästöjen kompromissi.

Kysyimme kuitenkin, mihin suuntaan vaaka kallistuu, jos on pakko valita.

Esimerkkihankinta alle 20 000 kilometrin ajoon

Esimerkissämme autoa etsii perhe, jolle kertyy 15 000 - 20 000 ajokilometriä vuodessa. Matka jakautuu kaupungin ja maantien välillä kutakuinkin tasan.

On tärkeää huomoida, että juuri nämä vaikuttavat valintaan ratkaisevasti.

Esimerkkitapauksessamme vaaka näyttää kallistuvan kaasuun.

Näitä kysyimme:

1. Jos mietitään vain rahaa (hankinta, verotus, käyttö ja arvonalenema), millainen auto on tällä hetkellä vähinten huono investointi ja miksi?

2. Mikä on paras valinta, jos tarkastellaan pelkästään ympäristövaikutuksia?

3. Vaikein kysymys: mihin valinta osuu, jos yhdistetään kohdat 1 ja 2?

4. Muuttuuko loppupäätelmä, jos perhe asuu Etelä- tai Pohjois-Suomessa? Entä jos autolla ajetaan käytännössä vain kaupungissa tai vain maanteillä?

Riku Viri, tutkija, Liikenteen tutkimuskeskus Verne/Tampereen teknillinen yliopisto

1. Taloudellisesti valinnan voisi ajatella yhä kohdistuvan bensiinikäyttöiseen autoon. Uuden bensiinikäyttöisen auton hankinta- ja käyttökulut ovat todennäköisesti tuolla ajolla alhaisimmat. Järkevin valinta tässä tapauksessa on käytetty auto, jossa tarjontaa on paljon. Periaatteessa myös kaasuauto voi nousta vaihtoehdoksi, mikäli tällaisia on tarjolla.

2. , Sähköauto, kunhan siihen ladattu sähkö on tuotettu järkevästi. Perheen ajoilla myös kotilatauksen hyödyntämisen uskoisi olevan mahdollista suurille osalle matkoista. Myös kaasuauto ja sen tankkaaminen biokaasulla on ympäristön kannalta järkevä vaihtoehto.

3. Sähkö ja biokaasu lienevät aika tasapainossa. Sähköautojen tarjonta käytettynä on kuitenkin sen verran vähäistä, että käytetty kaasuauto tarjoaa parhaan kokonaisuusvastauksen.

Esimerkiksi Ruotsissa on tällä hetkellä jatkuva kaasuautoylitarjonta, jolloin käytettyjä virtaa Suomeen ja näiden osalta hankintakustannukset ovat laskeneet järkevälle tasolle myös käytetyissä.

Vaikka biokaasu tankatessa maksaakin enemmän verrattuna maakaasuun, ympäristönäkökulmasta autoa tulisi käyttää biokaasulla. Kustannusero ei muodostu valtavaksi, sillä biokaasusta tulee vuodessa 150-200 euroa lisää.

4.Etelä-Suomen osalta ei. Kaasun latausverkosto on laaja ja biokaasua saa kun tarve on. Tällä hetkellä latausverkosto kuitenkin rajautuu Oulun korkeudelle, joten Pohjois-Suomessa kaasu tällä hetkellä ei ole toimivin vaihtoehto.

Lisäksi kaasuautot ovat käytännössä kaksitoimisia, joten myös bensiiniä voi käyttää tarvittaessa, jos kaasun tankkausasemaa ei ole lähellä (tämä ei toki palvele kohtaa 2).

Jos kotilataus on mahdollista, voi käytetty sähköauto nousta pohjoisessa mahdollisuudeksi, mikäli päivittäiset ajomatkat ovat kantaman piirissä tai reitiltä löytyy järkevä pikalatausverkosto.

Maantien osalta kaasuauto on edelleen toimiva ratkaisu täyttämään kompromissinäkölkulman. Mitä enemmän mennään kohti kaupunkia, sitä enemmän sähköauto tai plugin-hybridi (kustannusnäkökulmasta yhä käytettynä) voi nousta mahdollisuudeksi. Tällöin jopa ladattavanhybridin akkukantama voi riittää, jos auto saadaan yön yli lataukseen.

Jukka Tolvanen, viestintäpäällikkö, Autoliitto

1. Arvonalenema on autoilun suurimpia kustannuksia ja uudessa teknologiassa se on lähes aina isompi kuin vanhemmassa.

Ensimmäiset kriteerit jättävät aika helposti sähköauton pois listalta, koska hankintahinta on kallis ja arvonlasku kovempi kuin perinteisemmissä autoissa.

Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että rahan kannalta kannattaisi hankkia mahdollisimman vähäpäästöinen, omaan käyttötarkoitukseen soveltuva auto joko bensiini- tai Euro 6 -tason dieselmoottorilla. Kaasuauto voisi olla hyvä vaihtoehto, jos asuu eteläisessä Suomessa.

2. Lähipäästöjen perusteella sähköauto olisi paras vaihtoehto. Siitä voi sitten vääntää peistä kuinka ympäristöystävällistä se on, jos sähkö tuotetaan hiilellä, mutta auton lähipäästöt jäävät siinäkin tapauksessa syntymättä.

Kaasuauto on myös varsin vähäpäästöinen, varsinkin jos tankataan jätteistä tehtyä biokaasua. Myös dieselistä on tarjolla sataprosenttinen biodiesel, joka tosin maksaa aika paljon enemmän kuin tavallinen diesel.

3. Tässä kohtaa on pakko tehdä kompromisseja ja miettiä myös auton oikeaa käyttöä.

Jos on tarve vetää traileria, se poistaa käytännössä heti sähköautot vaihtoehtojen joukosta.

Jos ajaa pidempiä matkoja kerralla, niin sähköauto jää pois laskuista, ellei ole valmis pitkiin "tankkauksiin". Pistokehybridi on siitä hyvä, että sillä pystyy ajamaan muutaman kymmenen kilometrin mittaiset työmatkat edullisesti sähköllä, mutta pääsee myös pidemmälle ilman etukäteistä latausten suunnittelua. Toki näillä pidemmillä matkoilla tavallista autoa raskaamman pistokehybridin polttoainekulutus on hieman perinteistä polttomoottoriautoa isompi.

Kaasuauto on myös ihan varteenotettava vaihtoehto ja sillä pääsee myös pitkälle niin bensiiniä kuin kaasua käyttämällä. Enkä kyllä vielä jättäisi laskuista vähäpäästöistä polttomoottoriautoakaan.

4. Muuttuu. Etelä-Suomessa on esimerkiksi parempi kaasuntankkausverkosto, joten kaasuauto on täällä parempi vaihtoehto kuin vaikkapa Lapissa.

Pitkät maantieajot vähentävät pistokehybridin kiinnostavuutta, koska sähkö loppuu nopeasti ja sitten siirrytään perinteiselle polttoaineelle, jota kuluu auton painon takia enemmän.

Henkilö, joka ajaa maksimissaan muutaman sadan kilometrin matkoja, jolla on pääomaa ja jolla on kotona ja töissä mahdollista ladata autoa, pärjää hienosti sähköautolla.

Vesa Peltola, johtava liikenneasiantuntija, Motiva Oy

1. Rahallisesti vähiten huono olisi pienikulutuksinen bensiinikäyttöinen auto. Se on verrattain edullinen hankkia ja käyttää ja se säilyttää arvonsa kohtuullisesti.

Mahdollisesti myös bensiinikäyttöinen hybridi voisi tulla kyseeseen, koska kaupunkiajoa tulee kohtuullisen paljon.

Kaasuauto voisi myös olla harkinnanarvoinen, koska markkinoilla on jopa bensiiniversiota halvempia kaasuautoja ja sen käyttö on edullista.

Jos perheen budjetti sallii, ladattava hybridi voisi myös tulla kyseeseen. Niiden sähköinen toimintamatka on kuitenkin melko lyhyt ja arvo säilyy kohtuullisesti.

Täyssähköautot ovat vielä kalliita ja niiden jälleenmyyntiarvon kehitys jää vielä nähtäväksi.

2. Jos tarkastellaan hiilidioksidipäästöjä, paras on kaasuauto liikennebiokaasua käytettäessä tai dieselauto uusiutuvaa dieseliä käytettäessä.

Terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen puolesta täyssähköauto on paras, sillä siitä ei aiheudu ajon aikana päästöjä (ellei autossa ole polttoainetoimista lämmitintä). Myös täyssähköauton aiheuttama melu on pienin, joten kokonaisuutena täyssähköauto olisi päästöjen näkökulmasta paras valinta.

On kuitenkin otettava huomioon, että täyssähköauton päästöt riippuvat sähköntuotannosta.

Jonkin verran keskustelussa aiheuttaa sekaannusta sähköauton luokitteleminen nollapäästöiseksi sillä perusteella, että sähköntuotannon päästöt lasketaan virallisesti päästökauppasektorille.

Uusiutuvalla energialla tuotettuna sähköauton hiilidioksidipäästö on nolla grammaa kilometrillä, mutta keskimäärin Suomessa 33 g/km. Marginaalisähköllä taas päästö olisi peräti 140 g/km.

3. Jos budjetti ei rajoita ja auto olisi perheen ainoa, talous- ja ympäristösyistä paras valinta olisi joko ladattava hybridi (jos ajetaan mahdollisimman paljon verkkosähköllä) tai kaasuauto (jos ajetaan vain liikennebiokaasulla).

4. Kaasuauto soveltuu Oulua lukuun ottamatta huonosti Pohjois-Suomen autoksi. Maantieajossa hybriditekniikka ei sinänsä hyödytä yhtä paljon kuin kaupunkiajossa. Mutta jos ajetaan kerrallaan vain muutaman kymmenen kilometrin matkoja, verkkosähköllä ajaminen säästää rahaa ja vähentää päästöjä myös taajamien ulkopuolella.

Juhani Laurikko, johtava tutkija, VTT

1. Keskeistä ajamisen hinnan laskemiselle tulevina vuosina on se, miten eri käyttövoimilla toimivien autojen jälleenmyyntiarvot muuttuvat, ja sen ennustaminen on aika vaikeata.

Esimerkiksi Saksassa uusien dieselautojen myynti on vähentynyt ja käytettyjen hinnat laskeneet, mutta taas Suomeen on tuotu käytettynä dieselautoja ennätysmäärä, kun niiden markkinahinnat tärkeimmissä tuontimaissa eli Saksassa ja Ruotsissa ovat laskeneet. Eli ainakin jotkut Suomessa uskovat vielä dieselin säilyttävän arvoaan entiseen malliin.

2. Vähän yksinkertaistaen voisi sanoa, että uusimman Euro6d-normin täyttävissä autoissa ei suuria eroja ole ympäristövaikutuksissa. Eroja on siinä, miten monimutkainen ja kallis - ja pitkällä aikavälillä myös toimintavarma - pakokaasun puhdistuslaitteisto niihin tarvitaan.

Helpoimmalla pääsee kaasuauto, mutta sitä rasittaa kahden polttoainejärjestelmän (kaasu+bensiini) lisäkustannus.

Bensiiniautossa on suhteellisen edullinen ja toimintavarma kolmitoimikatalysaattori, mutta nykyiset suoraruiskutusmoottoriset autot tarvitsevat myös hiukkassuodattimen dieseleiden tapaan. Dieselissä puhdistustekniikkaa tarvitaan eniten, ja siksi dieselautojen hinnat ovat nousussa suhteessa muihin käyttövoimiin.

Sähköautossa päästöt taas syntyvät sähkön tuotannossa.

3. Tähän ole yhtä oikeaa vastausta. Toivoisin, että ihmiset heräisivät aidosti etsimään tietoa ja pohtimaan omasta tilanteestaan ja tarpeistaan lähtien tuota autonvalintaa.

Loppupäätelmä: vaaka kallistuu tällä hetkellä kaasuun

Vaikka valinta olisi mikä, varmuutta autojen tai polttoaineiden hinnoissa lähivuosina tapahtuvista muutoksista tai esimerkiksi autojen markkinahinnan heilahduksista ei ole.

Jos ja kun valinta on pakko tehdä, paras rahan ja päästöjen tasapaino löytyy asiantuntijoiden näkemykset summaamalla käytetystä ja vain biokaasulla tankattavasta kaasuautosta.

Kaasutankkausverkoston ulkopuolella katse kohdistuu ladattavaan hybridiin – kunhan sillä pystyy ajamaan pääosin sähköllä.

Jami Jokinen

Kommentoi




Luetuimmat kotimaan uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi





  • Uutiset
  • Urheilu
  • Videosarjat