Kolumni: Strandin viholliskuvat eristävät Vaasan tehokkaasti muusta Suomesta

Vaalijännite on alkanut kiristyä Vaasassa ennätyksellisen varhain. Poliittinen kiistely on yhä henkilöityneempää ja repivämpää.

Välillä jopa yhteistyön airueena esittäytyvä Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r.) on jo pitkään hyökkäillyt kilpailevien puolueiden edustajia vastaan. Välillä areenana on ollut lehtien yleisönosasto ja vielä useammin Facebookin loputtomat viestiketjut.

Asetelma on aina sama: toisen puolueen edustaja näyttäytyy Seinäjoen kätyrinä, kun Strand itse toimii Vaasan puolesta.

Propagandakone nakuttaa. Perjantaina Strandin osoittelusta sai osansa Vaasan kaupunginvaltuutettu ja SDP:n eduskuntavaaliehdokas Matias Mäkynen, joka reilu viikko sitten patisti pohjalaiskaupunkeja yhteistyöhön iänikuisen riitelyn sijasta (Pohjalainen 22.12.). Mäkynen esitteli kirjoituksessaan ”Pohjalaisen tulevaisuusfoorumin” perustamista esimerkiksi koulutusyhteistyön kohentamiseksi pohjalaismaakuntien välillä. Kirjoituksensa lopussa Mäkynen moittii Strandia vastakkainasettelun lietsomisesta keskuskaupunkien välillä.

Strand kysyi Pohjalaisen yleisönosastolla, missä joukoissa Mäkynen seisoisi, Vaasan vai Seinäjoen, jos tulisi kysymys, kummasta tulisi mahdollisen suuremman maakunnan pääpaikka. Viesti oli se, että vaasalainen Mäkynen voi tosiasiassa olla Seinäjoen asialla.

Strand kohdisti samanlaisen hyökkäyksen myös Pohjanmaan kokoomuksen toiminnanjohtajaan, vaasalaiseen Daniel Lahteen, joka tekee työtä koko vaalipiirin alueella. Myös hän näyttäytyy Strandin mielikuvissa jonkinlaisena vieraan vallan vasallina.

Hyökkäily on pysynyt aisoissa lehtien palstoilla, mutta sosiaalisessa mediassa syytökset ovat saaneet jopa irvokkaita piirteitä.

Identiteettipolitiikka on nousussa kaikkialla. Populistiset poliitikot ovat nousseet eri puolilla viholliskuvien ansiosta. Tällaisille poliitikoille on tärkeää rajata selvästi, missä ovat ”ne” ja ketkä kuuluvat ”meihin”. Tämä on nopea ja tehokas tapa saada ääniä. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – näin pystyy luomaan jopa fanaattisen kannattajajoukon, joka näkee ”muut” motiiveiltaan epäilyttävinä ja jopa vihamielisinä ihmisinä.

Viholliskuvien maalaaminen on kärjekkäintä RKP:n politiikkaa. Ulkoa tuleva uhka tiivistää omia rivejä vaalien edellä. Rannikon ulkopuolinen Suomi on RKP:lle turvallinen maali, sillä sieltä ei ole ikinä tulossa ääniä.

Strand on seisonut RKP:n riveissä parikymppisestä asti. Tuolloin moni samanikäinen haki innoituksensa jostakin muusta kuin politiikasta. Strand tietää, mitä tekee.

Identiteeteillä leikittely kuuluu politiikkaan, mutta viholliskuvien viljely on vastenmielistä. Niin saadaan irrotettua oma kaupunki yhteistyöstä ulkomaailman kanssa.

Vaasa ei menesty viholliskuvia rakentamalla. Viholliskuvat ovat päinvastoin varma tie Vaasan eristämiseen muusta Suomesta. Toivottavasti se ei ole rkp:läisen räyhäpopulismin perimmäinen tavoite.

Toni Viljanmaa

Kommentoi